sinkoilla

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

singota +‎ -illa

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈsiŋkoi̯lːɑˣ/, [ˈs̠iŋko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -iŋkoilːɑ
  • Syllabification(key): sin‧koil‧la

Verb[edit]

sinkoilla

  1. to catapult or fly around

Conjugation[edit]

Inflection of sinkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sinkoilen en sinkoile 1st sing. olen sinkoillut en ole sinkoillut
2nd sing. sinkoilet et sinkoile 2nd sing. olet sinkoillut et ole sinkoillut
3rd sing. sinkoilee ei sinkoile 3rd sing. on sinkoillut ei ole sinkoillut
1st plur. sinkoilemme emme sinkoile 1st plur. olemme sinkoilleet emme ole sinkoilleet
2nd plur. sinkoilette ette sinkoile 2nd plur. olette sinkoilleet ette ole sinkoilleet
3rd plur. sinkoilevat eivät sinkoile 3rd plur. ovat sinkoilleet eivät ole sinkoilleet
passive sinkoillaan ei sinkoilla passive on sinkoiltu ei ole sinkoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sinkoilin en sinkoillut 1st sing. olin sinkoillut en ollut sinkoillut
2nd sing. sinkoilit et sinkoillut 2nd sing. olit sinkoillut et ollut sinkoillut
3rd sing. sinkoili ei sinkoillut 3rd sing. oli sinkoillut ei ollut sinkoillut
1st plur. sinkoilimme emme sinkoilleet 1st plur. olimme sinkoilleet emme olleet sinkoilleet
2nd plur. sinkoilitte ette sinkoilleet 2nd plur. olitte sinkoilleet ette olleet sinkoilleet
3rd plur. sinkoilivat eivät sinkoilleet 3rd plur. olivat sinkoilleet eivät olleet sinkoilleet
passive sinkoiltiin ei sinkoiltu passive oli sinkoiltu ei ollut sinkoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sinkoilisin en sinkoilisi 1st sing. olisin sinkoillut en olisi sinkoillut
2nd sing. sinkoilisit et sinkoilisi 2nd sing. olisit sinkoillut et olisi sinkoillut
3rd sing. sinkoilisi ei sinkoilisi 3rd sing. olisi sinkoillut ei olisi sinkoillut
1st plur. sinkoilisimme emme sinkoilisi 1st plur. olisimme sinkoilleet emme olisi sinkoilleet
2nd plur. sinkoilisitte ette sinkoilisi 2nd plur. olisitte sinkoilleet ette olisi sinkoilleet
3rd plur. sinkoilisivat eivät sinkoilisi 3rd plur. olisivat sinkoilleet eivät olisi sinkoilleet
passive sinkoiltaisiin ei sinkoiltaisi passive olisi sinkoiltu ei olisi sinkoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. sinkoile älä sinkoile 2nd sing. — —
3rd sing. sinkoilkoon älköön sinkoilko 3rd sing. olkoon sinkoillut älköön olko sinkoillut
1st plur. sinkoilkaamme älkäämme sinkoilko 1st plur. — —
2nd plur. sinkoilkaa älkää sinkoilko 2nd plur. — —
3rd plur. sinkoilkoot älkööt sinkoilko 3rd plur. olkoot sinkoilleet älkööt olko sinkoilleet
passive sinkoiltakoon älköön sinkoiltako passive olkoon sinkoiltu älköön olko sinkoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sinkoillen en sinkoille 1st sing. lienen sinkoillut en liene sinkoillut
2nd sing. sinkoillet et sinkoille 2nd sing. lienet sinkoillut et liene sinkoillut
3rd sing. sinkoillee ei sinkoille 3rd sing. lienee sinkoillut ei liene sinkoillut
1st plur. sinkoillemme emme sinkoille 1st plur. lienemme sinkoilleet emme liene sinkoilleet
2nd plur. sinkoillette ette sinkoille 2nd plur. lienette sinkoilleet ette liene sinkoilleet
3rd plur. sinkoillevat eivät sinkoille 3rd plur. lienevät sinkoilleet eivät liene sinkoilleet
passive sinkoiltaneen ei sinkoiltane passive lienee sinkoiltu ei liene sinkoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sinkoilla present sinkoileva sinkoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sinkoillakseni sinkoillaksemme
2nd sinkoillaksesi sinkoillaksenne
3rd sinkoillakseen
sinkoillaksensa
past sinkoillut sinkoiltu
2nd inessive2 sinkoillessa sinkoiltaessa agent3 sinkoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sinkoillessani sinkoillessamme
2nd sinkoillessasi sinkoillessanne
3rd sinkoillessaan
sinkoillessansa
negative sinkoilematon
instructive sinkoillen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive sinkoilemassa —
elative sinkoilemasta —
illative sinkoilemaan —
adessive sinkoilemalla —
abessive sinkoilematta —
instructive sinkoileman sinkoiltaman
4th4 verbal noun sinkoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sinkoilemaisillani sinkoilemaisillamme
2nd sinkoilemaisillasi sinkoilemaisillanne
3rd sinkoilemaisillaan
sinkoilemaisillansa

Further reading[edit]

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=sinkoilla&oldid=75035899"