Jump to content

soihtu

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Uncertain; possibly an irregular derivative of soida.[1]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈsoi̯htu/, [ˈs̠o̞i̯ht̪u]
  • Rhymes: -oihtu
  • Hyphenation(key): soih‧tu

Noun

[edit]

soihtu

  1. torch (stick with flame at one end)
  2. asphodel; plant of the genus Asphodelus

Declension

[edit]
Inflection of soihtu (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
nominative soihtu soihdut
genitive soihdun soihtujen
partitive soihtua soihtuja
illative soihtuun soihtuihin
singular plural
nominative soihtu soihdut
accusative nom. soihtu soihdut
gen. soihdun
genitive soihdun soihtujen
partitive soihtua soihtuja
inessive soihdussa soihduissa
elative soihdusta soihduista
illative soihtuun soihtuihin
adessive soihdulla soihduilla
ablative soihdulta soihduilta
allative soihdulle soihduille
essive soihtuna soihtuina
translative soihduksi soihduiksi
abessive soihdutta soihduitta
instructive soihduin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of soihtu (Kotus type 1*F/valo, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative soihtuni soihtuni
accusative nom. soihtuni soihtuni
gen. soihtuni
genitive soihtuni soihtujeni
partitive soihtuani soihtujani
inessive soihdussani soihduissani
elative soihdustani soihduistani
illative soihtuuni soihtuihini
adessive soihdullani soihduillani
ablative soihdultani soihduiltani
allative soihdulleni soihduilleni
essive soihtunani soihtuinani
translative soihdukseni soihduikseni
abessive soihduttani soihduittani
instructive
comitative soihtuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative soihtusi soihtusi
accusative nom. soihtusi soihtusi
gen. soihtusi
genitive soihtusi soihtujesi
partitive soihtuasi soihtujasi
inessive soihdussasi soihduissasi
elative soihdustasi soihduistasi
illative soihtuusi soihtuihisi
adessive soihdullasi soihduillasi
ablative soihdultasi soihduiltasi
allative soihdullesi soihduillesi
essive soihtunasi soihtuinasi
translative soihduksesi soihduiksesi
abessive soihduttasi soihduittasi
instructive
comitative soihtuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative soihtumme soihtumme
accusative nom. soihtumme soihtumme
gen. soihtumme
genitive soihtumme soihtujemme
partitive soihtuamme soihtujamme
inessive soihdussamme soihduissamme
elative soihdustamme soihduistamme
illative soihtuumme soihtuihimme
adessive soihdullamme soihduillamme
ablative soihdultamme soihduiltamme
allative soihdullemme soihduillemme
essive soihtunamme soihtuinamme
translative soihduksemme soihduiksemme
abessive soihduttamme soihduittamme
instructive
comitative soihtuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative soihtunne soihtunne
accusative nom. soihtunne soihtunne
gen. soihtunne
genitive soihtunne soihtujenne
partitive soihtuanne soihtujanne
inessive soihdussanne soihduissanne
elative soihdustanne soihduistanne
illative soihtuunne soihtuihinne
adessive soihdullanne soihduillanne
ablative soihdultanne soihduiltanne
allative soihdullenne soihduillenne
essive soihtunanne soihtuinanne
translative soihduksenne soihduiksenne
abessive soihduttanne soihduittanne
instructive
comitative soihtuinenne

Derived terms

[edit]
compounds

References

[edit]
  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]