soitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsoi̯tin/, [ˈs̠o̞i̯t̪in]
• Rhymes: -oitin
• Syllabification^(key): soi‧tin
• Hyphenation^(key): soi‧tin

Etymology 1

soittaa (“to play (music, sound)”) +‎ -in (instrumental noun suffix)

Noun

soitin

1. musical instrument, instrument
2. player (any device that repeats recorded sound)

   DVD-soitin ― DVD player

Declension

Inflection of soitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		soitin	soittimet
genitive		soittimen	soittimien soitinten
partitive		soitinta	soittimia
illative		soittimeen	soittimiin
		singular	plural
nominative		soitin	soittimet
accusative	nom.	soitin	soittimet
	gen.	soittimen
genitive		soittimen	soittimien soitinten
partitive		soitinta	soittimia
inessive		soittimessa	soittimissa
elative		soittimesta	soittimista
illative		soittimeen	soittimiin
adessive		soittimella	soittimilla
ablative		soittimelta	soittimilta
allative		soittimelle	soittimille
essive		soittimena	soittimina
translative		soittimeksi	soittimiksi
abessive		soittimetta	soittimitta
instructive		—	soittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of soitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative soittimeni soittimeni accusative nom. soittimeni soittimeni gen. soittimeni genitive soittimeni soittimieni soitinteni partitive soitintani soittimiani inessive soittimessani soittimissani elative soittimestani soittimistani illative soittimeeni soittimiini adessive soittimellani soittimillani ablative soittimeltani soittimiltani allative soittimelleni soittimilleni essive soittimenani soittiminani translative soittimekseni soittimikseni abessive soittimettani soittimittani instructive — — comitative — soittimineni second-person singular possessor singular plural nominative soittimesi soittimesi accusative nom. soittimesi soittimesi gen. soittimesi genitive soittimesi soittimiesi soitintesi partitive soitintasi soittimiasi inessive soittimessasi soittimissasi elative soittimestasi soittimistasi illative soittimeesi soittimiisi adessive soittimellasi soittimillasi ablative soittimeltasi soittimiltasi allative soittimellesi soittimillesi essive soittimenasi soittiminasi translative soittimeksesi soittimiksesi abessive soittimettasi soittimittasi instructive — — comitative — soittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative soittimemme soittimemme accusative nom. soittimemme soittimemme gen. soittimemme genitive soittimemme soittimiemme soitintemme partitive soitintamme soittimiamme inessive soittimessamme soittimissamme elative soittimestamme soittimistamme illative soittimeemme soittimiimme adessive soittimellamme soittimillamme ablative soittimeltamme soittimiltamme allative soittimellemme soittimillemme essive soittimenamme soittiminamme translative soittimeksemme soittimiksemme abessive soittimettamme soittimittamme instructive — — comitative — soittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative soittimenne soittimenne accusative nom. soittimenne soittimenne gen. soittimenne genitive soittimenne soittimienne soitintenne partitive soitintanne soittimianne inessive soittimessanne soittimissanne elative soittimestanne soittimistanne illative soittimeenne soittimiinne adessive soittimellanne soittimillanne ablative soittimeltanne soittimiltanne allative soittimellenne soittimillenne essive soittimenanne soittiminanne translative soittimeksenne soittimiksenne abessive soittimettanne soittimittanne instructive — — comitative — soittiminenne third-person possessor singular plural nominative soittimensa soittimensa accusative nom. soittimensa soittimensa gen. soittimensa genitive soittimensa soittimiensa soitintensa partitive soitintaan soitintansa soittimiaan soittimiansa inessive soittimessaan soittimessansa soittimissaan soittimissansa elative soittimestaan soittimestansa soittimistaan soittimistansa illative soittimeensa soittimiinsa adessive soittimellaan soittimellansa soittimillaan soittimillansa ablative soittimeltaan soittimeltansa soittimiltaan soittimiltansa allative soittimelleen soittimellensa soittimilleen soittimillensa essive soittimenaan soittimenansa soittiminaan soittiminansa translative soittimekseen soittimeksensa soittimikseen soittimiksensa abessive soittimettaan soittimettansa soittimittaan soittimittansa instructive — — comitative — soittimineen soittiminensa

Derived terms

• soitintaa
• soittimellinen
• soittimisto

compounds

• alkuperäissoitin
• automaattisoitin
• bändisoitin
• CD-soitin
• DVD-soitin
• harppusoitin
• huilusoitin
• jouhisoitin
• jousisoitin
• kalvosoitin
• kansansoitin
• kasettisoitin
• kielisoitin
• kosketinsoitin
• kuvalevysoitin
• lasersoitin
• lehdykkäsoitin
• levysoitin
• luuttusoitin
• lyyrasoitin
• lyömäsoitin
• mediasoitin
• musiikkisoitin
• näppäilysoitin
• orkesterisoitin
• puhallinsoitin
• puhallussoitin
• puupuhallinsoitin
• radiokasettisoitin
• rumpusoitin
• rytmisoitin
• sitrasoitin
• soitinkoulu
• soitinluokitus
• soitinmusiikki
• soitinrakennus
• soitinrakentaja
• soitinryhmä
• soitinsoolo
• soitinsävellys
• soitinyhtye
• soitinääni
• soittimenrakennus
• soittimentekijä
• soolosoitin
• sormintasoitin
• säestyssoitin
• sähkösoitin
• vaskisoitin
• vinyylisoitin

Further reading

• “soitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 1 July 2023

Etymology 2

Verb

soitin

1. first-person singular past indicative of soittaa

Anagrams

• niitos, siinto, sointi, sontii, sotiin, toisin, tosiin