teltta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish tält, from Middle Low German.

Noun[edit]

teltta

  1. a tent

Declension[edit]

Inflection of teltta (Kotus type 9/kala, tt-t gradation)
nominative teltta teltat
genitive teltan telttojen
partitive telttaa telttoja
illative telttaan telttoihin
singular plural
nominative teltta teltat
accusative nom.? teltta teltat
gen. teltan
genitive teltan telttojen
telttainrare
partitive telttaa telttoja
inessive teltassa teltoissa
elative teltasta teltoista
illative telttaan telttoihin
adessive teltalla teltoilla
ablative teltalta teltoilta
allative teltalle teltoille
essive telttana telttoina
translative teltaksi teltoiksi
instructive teltoin
abessive teltatta teltoitta
comitative telttoineen

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

See also[edit]