urpoilla

Finnish

Etymology

urpo +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈurpoi̯lːɑˣ/, [ˈurpo̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urpoilːɑ
• Syllabification^(key): ur‧poil‧la

Verb

urpoilla (slang)

1. (intransitive) to act like a moron

Conjugation

Inflection of urpoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urpoilen	en urpoile	1st sing.	olen urpoillut	en ole urpoillut
2nd sing.		urpoilet	et urpoile	2nd sing.	olet urpoillut	et ole urpoillut
3rd sing.		urpoilee	ei urpoile	3rd sing.	on urpoillut	ei ole urpoillut
1st plur.		urpoilemme	emme urpoile	1st plur.	olemme urpoilleet	emme ole urpoilleet
2nd plur.		urpoilette	ette urpoile	2nd plur.	olette urpoilleet	ette ole urpoilleet
3rd plur.		urpoilevat	eivät urpoile	3rd plur.	ovat urpoilleet	eivät ole urpoilleet
passive		urpoillaan	ei urpoilla	passive	on urpoiltu	ei ole urpoiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urpoilin	en urpoillut	1st sing.	olin urpoillut	en ollut urpoillut
2nd sing.		urpoilit	et urpoillut	2nd sing.	olit urpoillut	et ollut urpoillut
3rd sing.		urpoili	ei urpoillut	3rd sing.	oli urpoillut	ei ollut urpoillut
1st plur.		urpoilimme	emme urpoilleet	1st plur.	olimme urpoilleet	emme olleet urpoilleet
2nd plur.		urpoilitte	ette urpoilleet	2nd plur.	olitte urpoilleet	ette olleet urpoilleet
3rd plur.		urpoilivat	eivät urpoilleet	3rd plur.	olivat urpoilleet	eivät olleet urpoilleet
passive		urpoiltiin	ei urpoiltu	passive	oli urpoiltu	ei ollut urpoiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urpoilisin	en urpoilisi	1st sing.	olisin urpoillut	en olisi urpoillut
2nd sing.		urpoilisit	et urpoilisi	2nd sing.	olisit urpoillut	et olisi urpoillut
3rd sing.		urpoilisi	ei urpoilisi	3rd sing.	olisi urpoillut	ei olisi urpoillut
1st plur.		urpoilisimme	emme urpoilisi	1st plur.	olisimme urpoilleet	emme olisi urpoilleet
2nd plur.		urpoilisitte	ette urpoilisi	2nd plur.	olisitte urpoilleet	ette olisi urpoilleet
3rd plur.		urpoilisivat	eivät urpoilisi	3rd plur.	olisivat urpoilleet	eivät olisi urpoilleet
passive		urpoiltaisiin	ei urpoiltaisi	passive	olisi urpoiltu	ei olisi urpoiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		urpoile	älä urpoile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		urpoilkoon	älköön urpoilko	3rd sing.	olkoon urpoillut	älköön olko urpoillut
1st plur.		urpoilkaamme	älkäämme urpoilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		urpoilkaa	älkää urpoilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		urpoilkoot	älkööt urpoilko	3rd plur.	olkoot urpoilleet	älkööt olko urpoilleet
passive		urpoiltakoon	älköön urpoiltako	passive	olkoon urpoiltu	älköön olko urpoiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		urpoillen	en urpoille	1st sing.	lienen urpoillut	en liene urpoillut
2nd sing.		urpoillet	et urpoille	2nd sing.	lienet urpoillut	et liene urpoillut
3rd sing.		urpoillee	ei urpoille	3rd sing.	lienee urpoillut	ei liene urpoillut
1st plur.		urpoillemme	emme urpoille	1st plur.	lienemme urpoilleet	emme liene urpoilleet
2nd plur.		urpoillette	ette urpoille	2nd plur.	lienette urpoilleet	ette liene urpoilleet
3rd plur.		urpoillevat	eivät urpoille	3rd plur.	lienevät urpoilleet	eivät liene urpoilleet
passive		urpoiltaneen	ei urpoiltane	passive	lienee urpoiltu	ei liene urpoiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		urpoilla		present	urpoileva	urpoiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urpoillakseni urpoillaksemme 2nd urpoillaksesi urpoillaksenne 3rd urpoillakseen urpoillaksensa		past	urpoillut	urpoiltu
2nd	inessive2	urpoillessa	urpoiltaessa	agent3	urpoilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st urpoillessani urpoillessamme 2nd urpoillessasi urpoillessanne 3rd urpoillessaan urpoillessansa		negative	urpoilematon
	instructive	urpoillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	urpoilemassa	—
	elative	urpoilemasta	—
	illative	urpoilemaan	—
	adessive	urpoilemalla	—
	abessive	urpoilematta	—
	instructive	urpoileman	urpoiltaman
4th4	verbal noun	urpoileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st urpoilemaisillani urpoilemaisillamme 2nd urpoilemaisillasi urpoilemaisillanne 3rd urpoilemaisillaan urpoilemaisillansa

Noun

urpoilla

1. adessive plural of urpo

Derived terms

• urpoilu

 

Further reading

• “urpoilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• poruilla, puroilla