vakaus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

vakaa +‎ -uus

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈʋɑkɑus/, [ˈʋɑkɑus̠]
  • Rhymes: -ɑkɑus
  • Syllabification: va‧ka‧us

Noun[edit]

vakaus

  1. stability

Declension[edit]

Inflection of vakaus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative vakaus vakaudet
genitive vakauden vakauksien
partitive vakautta vakauksia
illative vakauteen vakauksiin
singular plural
nominative vakaus vakaudet
accusative nom. vakaus vakaudet
gen. vakauden
genitive vakauden vakauksien
partitive vakautta vakauksia
inessive vakaudessa vakauksissa
elative vakaudesta vakauksista
illative vakauteen vakauksiin
adessive vakaudella vakauksilla
ablative vakaudelta vakauksilta
allative vakaudelle vakauksille
essive vakautena vakauksina
translative vakaudeksi vakauksiksi
instructive vakauksin
abessive vakaudetta vakauksitta
comitative vakauksineen
Possessive forms of vakaus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person vakauteni vakautemme
2nd person vakautesi vakautenne
3rd person vakautensa

Related terms[edit]

Anagrams[edit]