valtuuttaa

Finnish

Etymology

valta (“power, authority”) +‎ -uuttaa. Coined by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1851.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑltuːtːɑːˣ/, [ˈʋɑ̝l̪t̪uːt̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑltuːtːɑː
• Syllabification^(key): val‧tuut‧taa

Verb

valtuuttaa

1. to authorize, empower, mandate (give power, permission or authority to)

Conjugation

Inflection of valtuuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valtuutan	en valtuuta	1st sing.	olen valtuuttanut	en ole valtuuttanut
2nd sing.		valtuutat	et valtuuta	2nd sing.	olet valtuuttanut	et ole valtuuttanut
3rd sing.		valtuuttaa	ei valtuuta	3rd sing.	on valtuuttanut	ei ole valtuuttanut
1st plur.		valtuutamme	emme valtuuta	1st plur.	olemme valtuuttaneet	emme ole valtuuttaneet
2nd plur.		valtuutatte	ette valtuuta	2nd plur.	olette valtuuttaneet	ette ole valtuuttaneet
3rd plur.		valtuuttavat	eivät valtuuta	3rd plur.	ovat valtuuttaneet	eivät ole valtuuttaneet
passive		valtuutetaan	ei valtuuteta	passive	on valtuutettu	ei ole valtuutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valtuutin	en valtuuttanut	1st sing.	olin valtuuttanut	en ollut valtuuttanut
2nd sing.		valtuutit	et valtuuttanut	2nd sing.	olit valtuuttanut	et ollut valtuuttanut
3rd sing.		valtuutti	ei valtuuttanut	3rd sing.	oli valtuuttanut	ei ollut valtuuttanut
1st plur.		valtuutimme	emme valtuuttaneet	1st plur.	olimme valtuuttaneet	emme olleet valtuuttaneet
2nd plur.		valtuutitte	ette valtuuttaneet	2nd plur.	olitte valtuuttaneet	ette olleet valtuuttaneet
3rd plur.		valtuuttivat	eivät valtuuttaneet	3rd plur.	olivat valtuuttaneet	eivät olleet valtuuttaneet
passive		valtuutettiin	ei valtuutettu	passive	oli valtuutettu	ei ollut valtuutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valtuuttaisin	en valtuuttaisi	1st sing.	olisin valtuuttanut	en olisi valtuuttanut
2nd sing.		valtuuttaisit	et valtuuttaisi	2nd sing.	olisit valtuuttanut	et olisi valtuuttanut
3rd sing.		valtuuttaisi	ei valtuuttaisi	3rd sing.	olisi valtuuttanut	ei olisi valtuuttanut
1st plur.		valtuuttaisimme	emme valtuuttaisi	1st plur.	olisimme valtuuttaneet	emme olisi valtuuttaneet
2nd plur.		valtuuttaisitte	ette valtuuttaisi	2nd plur.	olisitte valtuuttaneet	ette olisi valtuuttaneet
3rd plur.		valtuuttaisivat	eivät valtuuttaisi	3rd plur.	olisivat valtuuttaneet	eivät olisi valtuuttaneet
passive		valtuutettaisiin	ei valtuutettaisi	passive	olisi valtuutettu	ei olisi valtuutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		valtuuta	älä valtuuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		valtuuttakoon	älköön valtuuttako	3rd sing.	olkoon valtuuttanut	älköön olko valtuuttanut
1st plur.		valtuuttakaamme	älkäämme valtuuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		valtuuttakaa	älkää valtuuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		valtuuttakoot	älkööt valtuuttako	3rd plur.	olkoot valtuuttaneet	älkööt olko valtuuttaneet
passive		valtuutettakoon	älköön valtuutettako	passive	olkoon valtuutettu	älköön olko valtuutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		valtuuttanen	en valtuuttane	1st sing.	lienen valtuuttanut	en liene valtuuttanut
2nd sing.		valtuuttanet	et valtuuttane	2nd sing.	lienet valtuuttanut	et liene valtuuttanut
3rd sing.		valtuuttanee	ei valtuuttane	3rd sing.	lienee valtuuttanut	ei liene valtuuttanut
1st plur.		valtuuttanemme	emme valtuuttane	1st plur.	lienemme valtuuttaneet	emme liene valtuuttaneet
2nd plur.		valtuuttanette	ette valtuuttane	2nd plur.	lienette valtuuttaneet	ette liene valtuuttaneet
3rd plur.		valtuuttanevat	eivät valtuuttane	3rd plur.	lienevät valtuuttaneet	eivät liene valtuuttaneet
passive		valtuutettaneen	ei valtuutettane	passive	lienee valtuutettu	ei liene valtuutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		valtuuttaa		present	valtuuttava	valtuutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st valtuuttaakseni valtuuttaaksemme 2nd valtuuttaaksesi valtuuttaaksenne 3rd valtuuttaakseen valtuuttaaksensa		past	valtuuttanut	valtuutettu
2nd	inessive2	valtuuttaessa	valtuutettaessa	agent4	valtuuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st valtuuttaessani valtuuttaessamme 2nd valtuuttaessasi valtuuttaessanne 3rd valtuuttaessaan valtuuttaessansa		negative	valtuuttamaton
	instructive	valtuuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form valtuuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	valtuuttamassa	—
	elative	valtuuttamasta	—
	illative	valtuuttamaan	—
	adessive	valtuuttamalla	—
	abessive	valtuuttamatta	—
	instructive	valtuuttaman	valtuutettaman
4th3	verbal noun	valtuuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st valtuuttamaisillani valtuuttamaisillamme 2nd valtuuttamaisillasi valtuuttamaisillanne 3rd valtuuttamaisillaan valtuuttamaisillansa

Derived terms

• valtuutettu
• valtuuttaja
• valtuuttaminen
• valtuutus

 

Further reading

• “valtuuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04