velli

Finnish

Etymology

From Swedish välling (“gruel”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋelːi/, [ˈʋe̞lːi]

Noun

velli

1. gruel

Declension

Inflection of velli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		velli	vellit
genitive		vellin	vellien
partitive		velliä	vellejä
illative		velliin	velleihin
		singular	plural
nominative		velli	vellit
accusative	nom.	velli	vellit
	gen.	vellin
genitive		vellin	vellien
partitive		velliä	vellejä
inessive		vellissä	velleissä
elative		vellistä	velleistä
illative		velliin	velleihin
adessive		vellillä	velleillä
ablative		velliltä	velleiltä
allative		vellille	velleille
essive		vellinä	velleinä
translative		velliksi	velleiksi
abessive		vellittä	velleittä
instructive		—	vellein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of velli (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative vellini vellini accusative nom. vellini vellini gen. vellini genitive vellini vellieni partitive velliäni vellejäni inessive vellissäni velleissäni elative vellistäni velleistäni illative velliini velleihini adessive vellilläni velleilläni ablative velliltäni velleiltäni allative vellilleni velleilleni essive vellinäni velleinäni translative vellikseni velleikseni abessive vellittäni velleittäni instructive — — comitative — velleineni second-person singular possessor singular plural nominative vellisi vellisi accusative nom. vellisi vellisi gen. vellisi genitive vellisi velliesi partitive velliäsi vellejäsi inessive vellissäsi velleissäsi elative vellistäsi velleistäsi illative velliisi velleihisi adessive vellilläsi velleilläsi ablative velliltäsi velleiltäsi allative vellillesi velleillesi essive vellinäsi velleinäsi translative velliksesi velleiksesi abessive vellittäsi velleittäsi instructive — — comitative — velleinesi first-person plural possessor singular plural nominative vellimme vellimme accusative nom. vellimme vellimme gen. vellimme genitive vellimme velliemme partitive velliämme vellejämme inessive vellissämme velleissämme elative vellistämme velleistämme illative velliimme velleihimme adessive vellillämme velleillämme ablative velliltämme velleiltämme allative vellillemme velleillemme essive vellinämme velleinämme translative velliksemme velleiksemme abessive vellittämme velleittämme instructive — — comitative — velleinemme second-person plural possessor singular plural nominative vellinne vellinne accusative nom. vellinne vellinne gen. vellinne genitive vellinne vellienne partitive velliänne vellejänne inessive vellissänne velleissänne elative vellistänne velleistänne illative velliinne velleihinne adessive vellillänne velleillänne ablative velliltänne velleiltänne allative vellillenne velleillenne essive vellinänne velleinänne translative velliksenne velleiksenne abessive vellittänne velleittänne instructive — — comitative — velleinenne third-person possessor singular plural nominative vellinsä vellinsä accusative nom. vellinsä vellinsä gen. vellinsä genitive vellinsä velliensä partitive velliään velliänsä vellejään vellejänsä inessive vellissään vellissänsä velleissään velleissänsä elative vellistään vellistänsä velleistään velleistänsä illative velliinsä velleihinsä adessive vellillään vellillänsä velleillään velleillänsä ablative velliltään velliltänsä velleiltään velleiltänsä allative vellilleen vellillensä velleilleen velleillensä essive vellinään vellinänsä velleinään velleinänsä translative vellikseen velliksensä velleikseen velleiksensä abessive vellittään vellittänsä velleittään velleittänsä instructive — — comitative — velleineen velleinensä

Anagrams

• Ville

---

Icelandic

Noun

1. indefinite dative singular of völlur
2. indefinite accusative plural of völlur

Verb

Template:is-verb form (strong)

1. first-person singular present subjunctive of vella
2. third-person singular present subjunctive of vella
3. third-person plural present subjunctive of vella

Verb

Template:is-verb form (weak)

1. first-person singular present indicative of vella
2. first-person singular present subjunctive of vella
3. third-person singular present subjunctive of vella
4. third-person plural present subjunctive of vella

---

Ingrian

Etymology

From .

Noun

1. brother

Declension

Declension of velli (irregular)
	singular	plural
nominative	velli	vellilöin
genitive	vellen	vellilöjä
partitive	velliä	vellilöihe
illative	vellee	vellilöiz
inessive	velleez	vellilöist
elative	vellest	vellilöille
allative	vellelle	vellilöil
adessive	velleel	vellilöilt
ablative	vellelt	vellilöiks
translative	velleks	vellilöin
essive	velleen	{{{23}}}
exessive1)	vellet	{{{24}}}
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

---

Karelian

Etymology

From .

Noun

velli (genitive [please provide], partitive [please provide])

1. brother

---

Latin

Verb

(deprecated template usage) vellī

1. present passive infinitive of vellō

---

Old Norse

Noun

velli

1. dative singular indefinite of vell
2. dative singular indefinite of vǫllr

Verb

velli

1. third-person present subjunctive of vella

---

Votic

Alternative forms

• veľľi

Etymology

From .

Noun

velli

1. brother

Declension

Declension of velli
	singular	plural
nominative	—	—
genitive	—	—
partitive	—	—
illative	—	—
inessive	—	—
elative	—	—
allative	—	—
adessive	—	—
ablative	—	—
translative	—	—
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn