yhdentää

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From yksi +‎ -ntaa. Compare Estonian ühendama.

Verb[edit]

yhdentää

  1. (transitive) To merge.

Conjugation[edit]

Inflection of yhdentää (Kotus type 54/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yhdennän en yhdennä 1st sing. olen yhdentänyt en ole yhdentänyt
2nd sing. yhdennät et yhdennä 2nd sing. olet yhdentänyt et ole yhdentänyt
3rd sing. yhdentää ei yhdennä 3rd sing. on yhdentänyt ei ole yhdentänyt
1st plur. yhdennämme emme yhdennä 1st plur. olemme yhdentäneet emme ole yhdentäneet
2nd plur. yhdennätte ette yhdennä 2nd plur. olette yhdentäneet ette ole yhdentäneet
3rd plur. yhdentävät eivät yhdennä 3rd plur. ovat yhdentäneet eivät ole yhdentäneet
passive yhdennetään ei yhdennetä passive on yhdennetty ei ole yhdennetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yhdensin en yhdentänyt 1st sing. olin yhdentänyt en ollut yhdentänyt
2nd sing. yhdensit et yhdentänyt 2nd sing. olit yhdentänyt et ollut yhdentänyt
3rd sing. yhdensi ei yhdentänyt 3rd sing. oli yhdentänyt ei ollut yhdentänyt
1st plur. yhdensimme emme yhdentäneet 1st plur. olimme yhdentäneet emme olleet yhdentäneet
2nd plur. yhdensitte ette yhdentäneet 2nd plur. olitte yhdentäneet ette olleet yhdentäneet
3rd plur. yhdensivät eivät yhdentäneet 3rd plur. olivat yhdentäneet eivät olleet yhdentäneet
passive yhdennettiin ei yhdennetty passive oli yhdennetty ei ollut yhdennetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yhdentäisin en yhdentäisi 1st sing. olisin yhdentänyt en olisi yhdentänyt
2nd sing. yhdentäisit et yhdentäisi 2nd sing. olisit yhdentänyt et olisi yhdentänyt
3rd sing. yhdentäisi ei yhdentäisi 3rd sing. olisi yhdentänyt ei olisi yhdentänyt
1st plur. yhdentäisimme emme yhdentäisi 1st plur. olisimme yhdentäneet emme olisi yhdentäneet
2nd plur. yhdentäisitte ette yhdentäisi 2nd plur. olisitte yhdentäneet ette olisi yhdentäneet
3rd plur. yhdentäisivät eivät yhdentäisi 3rd plur. olisivat yhdentäneet eivät olisi yhdentäneet
passive yhdennettäisiin ei yhdennettäisi passive olisi yhdennetty ei olisi yhdennetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. yhdennä älä yhdennä 2nd sing. ole yhdentänyt älä ole yhdentänyt
3rd sing. yhdentäköön älköön yhdentäkö 3rd sing. olkoon yhdentänyt älköön olko yhdentänyt
1st plur. yhdentäkäämme älkäämme yhdentäkö 1st plur. olkaamme yhdentäneet älkäämme olko yhdentäneet
2nd plur. yhdentäkää älkää yhdentäkö 2nd plur. olkaa yhdentäneet älkää olko yhdentäneet
3rd plur. yhdentäkööt älkööt yhdentäkö 3rd plur. olkoot yhdentäneet älkööt olko yhdentäneet
passive yhdennettäköön älköön yhdennettäkö passive olkoon yhdennetty älköön olko yhdennetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. yhdentänen en yhdentäne 1st sing. lienen yhdentänyt en liene yhdentänyt
2nd sing. yhdentänet et yhdentäne 2nd sing. lienet yhdentänyt et liene yhdentänyt
3rd sing. yhdentänee ei yhdentäne 3rd sing. lienee yhdentänyt ei liene yhdentänyt
1st plur. yhdentänemme emme yhdentäne 1st plur. lienemme yhdentäneet emme liene yhdentäneet
2nd plur. yhdentänette ette yhdentäne 2nd plur. lienette yhdentäneet ette liene yhdentäneet
3rd plur. yhdentänevät eivät yhdentäne 3rd plur. lienevät yhdentäneet eivät liene yhdentäneet
passive yhdennettäneen ei yhdennettäne passive lienee yhdennetty ei liene yhdennetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st yhdentää present yhdentävä yhdennettävä
long 1st2 yhdentääkseen past yhdentänyt yhdennetty
2nd inessive1 yhdentäessä yhdennettäessä agent1, 3 yhdentämä
instructive yhdentäen negative yhdentämätön
3rd inessive yhdentämässä 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative yhdentämästä
illative yhdentämään
adessive yhdentämällä
abessive yhdentämättä
instructive yhdentämän yhdennettämän
4th nominative yhdentäminen
partitive yhdentämistä
5th2 yhdentämäisillään

Verb[edit]

yhdentää

  1. Third-person singular indicative present form of yhdentää.