yleisnimi

Finnish

Etymology

yleis- (“general”) +‎ nimi (“name”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈylei̯sˌnimi/, [ˈyle̞i̯s̠ˌnimi]
• Rhymes: -imi
• Syllabification^(key): y‧leis‧ni‧mi

Noun

yleisnimi

1. (grammar) common noun

Declension

Inflection of yleisnimi (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative		yleisnimi	yleisnimet
genitive		yleisnimen	yleisnimien
partitive		yleisnimeä	yleisnimiä
illative		yleisnimeen	yleisnimiin
		singular	plural
nominative		yleisnimi	yleisnimet
accusative	nom.	yleisnimi	yleisnimet
	gen.	yleisnimen
genitive		yleisnimen	yleisnimien
partitive		yleisnimeä	yleisnimiä
inessive		yleisnimessä	yleisnimissä
elative		yleisnimestä	yleisnimistä
illative		yleisnimeen	yleisnimiin
adessive		yleisnimellä	yleisnimillä
ablative		yleisnimeltä	yleisnimiltä
allative		yleisnimelle	yleisnimille
essive		yleisnimenä	yleisniminä
translative		yleisnimeksi	yleisnimiksi
instructive		—	yleisnimin
abessive		yleisnimettä	yleisnimittä
comitative		—	yleisnimineen

Possessive forms of yleisnimi (type ovi)
possessor	singular	plural
1st person	yleisnimeni	yleisnimemme
2nd person	yleisnimesi	yleisnimenne
3rd person	yleisnimensä

Synonyms

• appellatiivi

Antonyms

• erisnimi
• propri

See also

• nimisana
• nominatiivi