yleinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index y)

Adjective[edit]

yleinen ‎(comparative yleisempi, superlative yleisin)

  1. common, widespread
  2. mutual
  3. As a former part of of compound (as the stem yleis-) signifies generic, general, universal, pan, all-.

Declension[edit]

Inflection of yleinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yleinen yleiset
genitive yleisen yleisten
yleisien
partitive yleistä yleisiä
illative yleiseen yleisiin
singular plural
nominative yleinen yleiset
accusative nom. yleinen yleiset
gen. yleisen
genitive yleisen yleisten
yleisien
partitive yleistä yleisiä
inessive yleisessä yleisissä
elative yleisestä yleisistä
illative yleiseen yleisiin
adessive yleisellä yleisillä
ablative yleiseltä yleisiltä
allative yleiselle yleisille
essive yleisenä yleisinä
translative yleiseksi yleisiksi
instructive yleisin
abessive yleisettä yleisittä
comitative yleisine

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]