yksityinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

(index yk)

Etymology[edit]

yksi +‎ -tyinen. Coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈyksityi̯nen/, [ˈyks̠iˌt̪yi̯ne̞n]
  • Rhymes: -yinen
  • Syllabification: yk‧si‧tyi‧nen

Adjective[edit]

yksityinen (comparative yksityisempi, superlative yksityisin)

  1. private
  2. personal
  3. (dated) single, particular, specific
    • 1983, Terho Itkonen, "Välikatsaus suomen kielen juuriin", Virittäjä 83:2, pp. 190–229.
      Yksityisiä sanoja koskevia länsi-itäjakoisia äänneseikkoja on jonkin verran enemmän; (…)
      There are some more phonemic matters concerning particular words that appear divided between the west and east (dialects); (…)

Declension[edit]

Inflection of yksityinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksityinen yksityiset
genitive yksityisen yksityisten
yksityisien
partitive yksityistä yksityisiä
illative yksityiseen yksityisiin
singular plural
nominative yksityinen yksityiset
accusative nom. yksityinen yksityiset
gen. yksityisen
genitive yksityisen yksityisten
yksityisien
partitive yksityistä yksityisiä
inessive yksityisessä yksityisissä
elative yksityisestä yksityisistä
illative yksityiseen yksityisiin
adessive yksityisellä yksityisillä
ablative yksityiseltä yksityisiltä
allative yksityiselle yksityisille
essive yksityisenä yksityisinä
translative yksityiseksi yksityisiksi
instructive yksityisin
abessive yksityisettä yksityisittä
comitative yksityisine
Possessive forms of yksityinen (type nainen)
possessor singular plural
1st person yksityiseni yksityisemme
2nd person yksityisesi yksityisenne
3rd person yksityisensä
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]