-stö

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: sto, stó, stò, što, -sto, and 'sto

Finnish[edit]

Suffix[edit]

-stö

  1. Front vowel variant of -sto

Declension[edit]

Inflection of -stö (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative -stö -stöt
genitive -stön -stöjen
partitive -stöä -stöjä
illative -stöön -stöihin
singular plural
nominative -stö -stöt
accusative nom. -stö -stöt
gen. -stön
genitive -stön -stöjen
partitive -stöä -stöjä
inessive -stössä -stöissä
elative -stöstä -stöistä
illative -stöön -stöihin
adessive -stöllä -stöillä
ablative -stöltä -stöiltä
allative -stölle -stöille
essive -stönä -stöinä
translative -stöksi -stöiksi
instructive -stöin
abessive -stöttä -stöittä
comitative -stöineen
Inflection of -stö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative -stö -stöt
genitive -stön -stöjen
-stöiden
-stöitten
partitive -stöä -stöjä
-stöitä
illative -stöön -stöihin
singular plural
nominative -stö -stöt
accusative nom. -stö -stöt
gen. -stön
genitive -stön -stöjen
-stöiden
-stöitten
partitive -stöä -stöjä
-stöitä
inessive -stössä -stöissä
elative -stöstä -stöistä
illative -stöön -stöihin
adessive -stöllä -stöillä
ablative -stöltä -stöiltä
allative -stölle -stöille
essive -stönä -stöinä
translative -stöksi -stöiksi
instructive -stöin
abessive -stöttä -stöittä
comitative -stöineen

Derived terms[edit]