rypistellä

Finnish

Etymology

rypistää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrypistelːæˣ/, [ˈrypis̠ˌte̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): ry‧pis‧tel‧lä

Verb

rypistellä

1. (transitive) to crease, wrinkle or crumple repeatedly
2. (intransitive) to frown (form wrinkles in the forehead)
3. (intransitive, colloquial) to resist

Conjugation

Inflection of rypistellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypistelen	en rypistele	1st sing.	olen rypistellyt	en ole rypistellyt
2nd sing.		rypistelet	et rypistele	2nd sing.	olet rypistellyt	et ole rypistellyt
3rd sing.		rypistelee	ei rypistele	3rd sing.	on rypistellyt	ei ole rypistellyt
1st plur.		rypistelemme	emme rypistele	1st plur.	olemme rypistelleet	emme ole rypistelleet
2nd plur.		rypistelette	ette rypistele	2nd plur.	olette rypistelleet	ette ole rypistelleet
3rd plur.		rypistelevät	eivät rypistele	3rd plur.	ovat rypistelleet	eivät ole rypistelleet
passive		rypistellään	ei rypistellä	passive	on rypistelty	ei ole rypistelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypistelin	en rypistellyt	1st sing.	olin rypistellyt	en ollut rypistellyt
2nd sing.		rypistelit	et rypistellyt	2nd sing.	olit rypistellyt	et ollut rypistellyt
3rd sing.		rypisteli	ei rypistellyt	3rd sing.	oli rypistellyt	ei ollut rypistellyt
1st plur.		rypistelimme	emme rypistelleet	1st plur.	olimme rypistelleet	emme olleet rypistelleet
2nd plur.		rypistelitte	ette rypistelleet	2nd plur.	olitte rypistelleet	ette olleet rypistelleet
3rd plur.		rypistelivät	eivät rypistelleet	3rd plur.	olivat rypistelleet	eivät olleet rypistelleet
passive		rypisteltiin	ei rypistelty	passive	oli rypistelty	ei ollut rypistelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypistelisin	en rypistelisi	1st sing.	olisin rypistellyt	en olisi rypistellyt
2nd sing.		rypistelisit	et rypistelisi	2nd sing.	olisit rypistellyt	et olisi rypistellyt
3rd sing.		rypistelisi	ei rypistelisi	3rd sing.	olisi rypistellyt	ei olisi rypistellyt
1st plur.		rypistelisimme	emme rypistelisi	1st plur.	olisimme rypistelleet	emme olisi rypistelleet
2nd plur.		rypistelisitte	ette rypistelisi	2nd plur.	olisitte rypistelleet	ette olisi rypistelleet
3rd plur.		rypistelisivät	eivät rypistelisi	3rd plur.	olisivat rypistelleet	eivät olisi rypistelleet
passive		rypisteltäisiin	ei rypisteltäisi	passive	olisi rypistelty	ei olisi rypistelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rypistele	älä rypistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rypistelköön	älköön rypistelkö	3rd sing.	olkoon rypistellyt	älköön olko rypistellyt
1st plur.		rypistelkäämme	älkäämme rypistelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rypistelkää	älkää rypistelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rypistelkööt	älkööt rypistelkö	3rd plur.	olkoot rypistelleet	älkööt olko rypistelleet
passive		rypisteltäköön	älköön rypisteltäkö	passive	olkoon rypistelty	älköön olko rypistelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rypistellen	en rypistelle	1st sing.	lienen rypistellyt	en liene rypistellyt
2nd sing.		rypistellet	et rypistelle	2nd sing.	lienet rypistellyt	et liene rypistellyt
3rd sing.		rypistellee	ei rypistelle	3rd sing.	lienee rypistellyt	ei liene rypistellyt
1st plur.		rypistellemme	emme rypistelle	1st plur.	lienemme rypistelleet	emme liene rypistelleet
2nd plur.		rypistellette	ette rypistelle	2nd plur.	lienette rypistelleet	ette liene rypistelleet
3rd plur.		rypistellevät	eivät rypistelle	3rd plur.	lienevät rypistelleet	eivät liene rypistelleet
passive		rypisteltäneen	ei rypisteltäne	passive	lienee rypistelty	ei liene rypistelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rypistellä		present	rypistelevä	rypisteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypistelläkseni rypistelläksemme 2nd rypistelläksesi rypistelläksenne 3rd rypistelläkseen rypistelläksensä		past	rypistellyt	rypistelty
2nd	inessive2	rypistellessä	rypisteltäessä	agent4	rypistelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypistellessäni rypistellessämme 2nd rypistellessäsi rypistellessänne 3rd rypistellessään rypistellessänsä		negative	rypistelemätön
	instructive	rypistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	rypistelemässä	—
	elative	rypistelemästä	—
	illative	rypistelemään	—
	adessive	rypistelemällä	—
	abessive	rypistelemättä	—
	instructive	rypistelemän	rypisteltämän
4th3	verbal noun	rypisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rypistelemäisilläni rypistelemäisillämme 2nd rypistelemäisilläsi rypistelemäisillänne 3rd rypistelemäisillään rypistelemäisillänsä

Anagrams

• pyristellä