Ellen

See also: ellen and ellen-

English

Etymology

Medieval English variant of Helen, from Ancient Greek Ἑλένη (Helénē); also used as a variant of Eleanor or a feminine counterpart to Elliot.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɛl.ən/, /ˈɛl.ɪn/

• Audio (Southern England)

  (file)

• Rhymes: -ɛlən

Proper noun

Ellen

1. A female given name from Ancient Greek.
   • c. 1596–1599 (date written), William Shakespeare, “The Second Part of Henry the Fourth, […]”, in Mr. William Shakespeares Comedies, Histories, & Tragedies […] (First Folio), London: […] Isaac Iaggard, and Ed[ward] Blount, published 1623, →OCLC, [Act III, scene iv]:

     And how doth my cousin, your bedfellow? and your fairest daughter and mine, my god-daughter Ellen?

   • 1928, Agatha Christie, The Mystery of the Blue Train:

     "Is her name Ellen or Helen, Miss Viner? I thought - "
     Miss Viner closed her eyes.
     "I can sound my h's, dear, as well as anyone, but Helen is not a suitable name for a servant. I don't know what the mothers in the lower classes are coming to nowadays."

Derived terms

• Ellenburg

Descendants

• → Hawaiian: ʻElena

Translations

female given name

• Catalan: Elena
• Danish: Ellen
• Estonian: Ellen
• Finnish: Ellen (fi)
• German: Ellen (de) f
• Irish: Eibhlín f
• Maori: Erana
• Norwegian: Ellen (no)
• Swedish: Ellen (sv) c

Danish

Proper noun

Ellen

1. a female given name, variant of Helene

References

• [1] Danskernes Navne, based on CPR data: 49 325 females with the given name Ellen have been registered in Denmark between about 1890 (=the population alive in 1967) and January 2005, with the frequency peak in the 1910s. Accessed on 19 May 2011.

Estonian

Proper noun

Ellen

1. a female given name, variant of Helena

Finnish

Etymology

From English Ellen and Danish Ellen.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈelːen/, [ˈe̞lːe̞n]
• Rhymes: -elːen
• Syllabification^(key): El‧len

Proper noun

Ellen

1. a female given name
   • 1985, Simo Hämäläinen, Jätkät, Weilin + Göös, →ISBN, page 158:

     ―Minä olen Ellen.
     ―Nätti nimi. Ruohtalainen.
     ―Eikä ole.
     ―Ei sitten, ellet tykkää.

     ―I'm Ellen.
     ―Nice name. Swedish one.
     ―No it isn't.
     ―Okay, if you don't like that.

Declension

Inflection of Ellen (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		Ellen	Ellenit
genitive		Ellenin	Ellenien
partitive		Elleniä	Ellenejä
illative		Elleniin	Elleneihin
		singular	plural
nominative		Ellen	Ellenit
accusative	nom.	Ellen	Ellenit
	gen.	Ellenin
genitive		Ellenin	Ellenien
partitive		Elleniä	Ellenejä
inessive		Ellenissä	Elleneissä
elative		Ellenistä	Elleneistä
illative		Elleniin	Elleneihin
adessive		Ellenillä	Elleneillä
ablative		Elleniltä	Elleneiltä
allative		Ellenille	Elleneille
essive		Elleninä	Elleneinä
translative		Elleniksi	Elleneiksi
instructive		—	Ellenein
abessive		Ellenittä	Elleneittä
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Ellen (type risti)

first-person singular possessor singular plural nominative Ellenini Ellenini accusative nom. Ellenini Ellenini gen. Ellenini genitive Ellenini Ellenieni partitive Elleniäni Ellenejäni inessive Ellenissäni Elleneissäni elative Ellenistäni Elleneistäni illative Elleniini Elleneihini adessive Ellenilläni Elleneilläni ablative Elleniltäni Elleneiltäni allative Ellenilleni Elleneilleni essive Elleninäni Elleneinäni translative Ellenikseni Elleneikseni instructive — — abessive Ellenittäni Elleneittäni comitative — Elleneineni second-person singular possessor singular plural nominative Ellenisi Ellenisi accusative nom. Ellenisi Ellenisi gen. Ellenisi genitive Ellenisi Elleniesi partitive Elleniäsi Ellenejäsi inessive Ellenissäsi Elleneissäsi elative Ellenistäsi Elleneistäsi illative Elleniisi Elleneihisi adessive Ellenilläsi Elleneilläsi ablative Elleniltäsi Elleneiltäsi allative Ellenillesi Elleneillesi essive Elleninäsi Elleneinäsi translative Elleniksesi Elleneiksesi instructive — — abessive Ellenittäsi Elleneittäsi comitative — Elleneinesi first-person plural possessor singular plural nominative Ellenimme Ellenimme accusative nom. Ellenimme Ellenimme gen. Ellenimme genitive Ellenimme Elleniemme partitive Elleniämme Ellenejämme inessive Ellenissämme Elleneissämme elative Ellenistämme Elleneistämme illative Elleniimme Elleneihimme adessive Ellenillämme Elleneillämme ablative Elleniltämme Elleneiltämme allative Ellenillemme Elleneillemme essive Elleninämme Elleneinämme translative Elleniksemme Elleneiksemme instructive — — abessive Ellenittämme Elleneittämme comitative — Elleneinemme second-person plural possessor singular plural nominative Elleninne Elleninne accusative nom. Elleninne Elleninne gen. Elleninne genitive Elleninne Ellenienne partitive Elleniänne Ellenejänne inessive Ellenissänne Elleneissänne elative Ellenistänne Elleneistänne illative Elleniinne Elleneihinne adessive Ellenillänne Elleneillänne ablative Elleniltänne Elleneiltänne allative Ellenillenne Elleneillenne essive Elleninänne Elleneinänne translative Elleniksenne Elleneiksenne instructive — — abessive Ellenittänne Elleneittänne comitative — Elleneinenne third-person possessor singular plural nominative Elleninsä Elleninsä accusative nom. Elleninsä Elleninsä gen. Elleninsä genitive Elleninsä Elleniensä partitive Elleniään Elleniänsä Ellenejään Ellenejänsä inessive Ellenissään Ellenissänsä Elleneissään Elleneissänsä elative Ellenistään Ellenistänsä Elleneistään Elleneistänsä illative Elleniinsä Elleneihinsä adessive Ellenillään Ellenillänsä Elleneillään Elleneillänsä ablative Elleniltään Elleniltänsä Elleneiltään Elleneiltänsä allative Ellenilleen Ellenillensä Elleneilleen Elleneillensä essive Elleninään Elleninänsä Elleneinään Elleneinänsä translative Ellenikseen Elleniksensä Elleneikseen Elleneiksensä instructive — — abessive Ellenittään Ellenittänsä Elleneittään Elleneittänsä comitative — Elleneineen Elleneinensä

Statistics

• Ellen is the 146^th most common female given name in Finland, belonging to 4,802 female individuals (and as a middle name to 7,314 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

German

Etymology 1

Noun

Ellen

1. plural of Elle

Etymology 2

Borrowed from English Ellen and Danish Ellen.

Proper noun

Ellen

1. a female given name

Norwegian

Etymology

Danish and Norwegian variant of Helene. Later also borrowed from English Ellen.

Proper noun

Ellen

1. a female given name

Related terms

• Elin

References

• Kristoffer Kruken - Ola Stemshaug: Norsk personnamnleksikon, Det Norske Samlaget, Oslo 1995, →ISBN
• [2] Statistisk sentralbyrå, Namnestatistikk: 13 663 females with the given name Ellen living in Norway on January 1st 2011, with the frequency peak in the 1950s. Accessed on April 18th, 2011.

Swedish

Etymology

Borrowed from English Ellen and Danish Ellen.

Proper noun

Ellen c (genitive Ellens)

1. a female given name