autoistua

Finnish

Etymology

auto (“car, vehicle, automobile”) +‎ -istaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑu̯toi̯stuɑˣ/, [ˈɑ̝u̯t̪o̞i̯s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): au‧tois‧tu‧a

Verb

autoistua

1. (intransitive) to become motorized (to rely increasingly on automobiles in transportation)

   Suomi autoistui 1960-luvulla.

   Finland became motorized in the 1960s.

Conjugation

Inflection of autoistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		autoistun	en autoistu	1st sing.	olen autoistunut	en ole autoistunut
2nd sing.		autoistut	et autoistu	2nd sing.	olet autoistunut	et ole autoistunut
3rd sing.		autoistuu	ei autoistu	3rd sing.	on autoistunut	ei ole autoistunut
1st plur.		autoistumme	emme autoistu	1st plur.	olemme autoistuneet	emme ole autoistuneet
2nd plur.		autoistutte	ette autoistu	2nd plur.	olette autoistuneet	ette ole autoistuneet
3rd plur.		autoistuvat	eivät autoistu	3rd plur.	ovat autoistuneet	eivät ole autoistuneet
passive		autoistutaan	ei autoistuta	passive	on autoistuttu	ei ole autoistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		autoistuin	en autoistunut	1st sing.	olin autoistunut	en ollut autoistunut
2nd sing.		autoistuit	et autoistunut	2nd sing.	olit autoistunut	et ollut autoistunut
3rd sing.		autoistui	ei autoistunut	3rd sing.	oli autoistunut	ei ollut autoistunut
1st plur.		autoistuimme	emme autoistuneet	1st plur.	olimme autoistuneet	emme olleet autoistuneet
2nd plur.		autoistuitte	ette autoistuneet	2nd plur.	olitte autoistuneet	ette olleet autoistuneet
3rd plur.		autoistuivat	eivät autoistuneet	3rd plur.	olivat autoistuneet	eivät olleet autoistuneet
passive		autoistuttiin	ei autoistuttu	passive	oli autoistuttu	ei ollut autoistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		autoistuisin	en autoistuisi	1st sing.	olisin autoistunut	en olisi autoistunut
2nd sing.		autoistuisit	et autoistuisi	2nd sing.	olisit autoistunut	et olisi autoistunut
3rd sing.		autoistuisi	ei autoistuisi	3rd sing.	olisi autoistunut	ei olisi autoistunut
1st plur.		autoistuisimme	emme autoistuisi	1st plur.	olisimme autoistuneet	emme olisi autoistuneet
2nd plur.		autoistuisitte	ette autoistuisi	2nd plur.	olisitte autoistuneet	ette olisi autoistuneet
3rd plur.		autoistuisivat	eivät autoistuisi	3rd plur.	olisivat autoistuneet	eivät olisi autoistuneet
passive		autoistuttaisiin	ei autoistuttaisi	passive	olisi autoistuttu	ei olisi autoistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		autoistu	älä autoistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		autoistukoon	älköön autoistuko	3rd sing.	olkoon autoistunut	älköön olko autoistunut
1st plur.		autoistukaamme	älkäämme autoistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		autoistukaa	älkää autoistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		autoistukoot	älkööt autoistuko	3rd plur.	olkoot autoistuneet	älkööt olko autoistuneet
passive		autoistuttakoon	älköön autoistuttako	passive	olkoon autoistuttu	älköön olko autoistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		autoistunen	en autoistune	1st sing.	lienen autoistunut	en liene autoistunut
2nd sing.		autoistunet	et autoistune	2nd sing.	lienet autoistunut	et liene autoistunut
3rd sing.		autoistunee	ei autoistune	3rd sing.	lienee autoistunut	ei liene autoistunut
1st plur.		autoistunemme	emme autoistune	1st plur.	lienemme autoistuneet	emme liene autoistuneet
2nd plur.		autoistunette	ette autoistune	2nd plur.	lienette autoistuneet	ette liene autoistuneet
3rd plur.		autoistunevat	eivät autoistune	3rd plur.	lienevät autoistuneet	eivät liene autoistuneet
passive		autoistuttaneen	ei autoistuttane	passive	lienee autoistuttu	ei liene autoistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		autoistua		present	autoistuva	autoistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st autoistuakseni autoistuaksemme 2nd autoistuaksesi autoistuaksenne 3rd autoistuakseen autoistuaksensa		past	autoistunut	autoistuttu
2nd	inessive2	autoistuessa	autoistuttaessa	agent3	autoistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st autoistuessani autoistuessamme 2nd autoistuessasi autoistuessanne 3rd autoistuessaan autoistuessansa		negative	autoistumaton
	instructive	autoistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	autoistumassa	—
	elative	autoistumasta	—
	illative	autoistumaan	—
	adessive	autoistumalla	—
	abessive	autoistumatta	—
	instructive	autoistuman	autoistuttaman
4th4	verbal noun	autoistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st autoistumaisillani autoistumaisillamme 2nd autoistumaisillasi autoistumaisillanne 3rd autoistumaisillaan autoistumaisillansa

Derived terms

• autoistuminen

 

Further reading

• “autoistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02