avartaa

Finnish

Etymology 1

avara +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋɑrtɑːˣ/, [ˈɑ̝ʋɑ̝rt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑʋɑrtɑː
• Syllabification^(key): a‧var‧taa

Verb

avartaa

1. (transitive, usually atelic) to expand, enlarge, widen

Conjugation

Inflection of avartaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avarran	en avarra	1st sing.	olen avartanut	en ole avartanut
2nd sing.		avarrat	et avarra	2nd sing.	olet avartanut	et ole avartanut
3rd sing.		avartaa	ei avarra	3rd sing.	on avartanut	ei ole avartanut
1st plur.		avarramme	emme avarra	1st plur.	olemme avartaneet	emme ole avartaneet
2nd plur.		avarratte	ette avarra	2nd plur.	olette avartaneet	ette ole avartaneet
3rd plur.		avartavat	eivät avarra	3rd plur.	ovat avartaneet	eivät ole avartaneet
passive		avarretaan	ei avarreta	passive	on avarrettu	ei ole avarrettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avarsin	en avartanut	1st sing.	olin avartanut	en ollut avartanut
2nd sing.		avarsit	et avartanut	2nd sing.	olit avartanut	et ollut avartanut
3rd sing.		avarsi	ei avartanut	3rd sing.	oli avartanut	ei ollut avartanut
1st plur.		avarsimme	emme avartaneet	1st plur.	olimme avartaneet	emme olleet avartaneet
2nd plur.		avarsitte	ette avartaneet	2nd plur.	olitte avartaneet	ette olleet avartaneet
3rd plur.		avarsivat	eivät avartaneet	3rd plur.	olivat avartaneet	eivät olleet avartaneet
passive		avarrettiin	ei avarrettu	passive	oli avarrettu	ei ollut avarrettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avartaisin	en avartaisi	1st sing.	olisin avartanut	en olisi avartanut
2nd sing.		avartaisit	et avartaisi	2nd sing.	olisit avartanut	et olisi avartanut
3rd sing.		avartaisi	ei avartaisi	3rd sing.	olisi avartanut	ei olisi avartanut
1st plur.		avartaisimme	emme avartaisi	1st plur.	olisimme avartaneet	emme olisi avartaneet
2nd plur.		avartaisitte	ette avartaisi	2nd plur.	olisitte avartaneet	ette olisi avartaneet
3rd plur.		avartaisivat	eivät avartaisi	3rd plur.	olisivat avartaneet	eivät olisi avartaneet
passive		avarrettaisiin	ei avarrettaisi	passive	olisi avarrettu	ei olisi avarrettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		avarra	älä avarra	2nd sing.	—	—
3rd sing.		avartakoon	älköön avartako	3rd sing.	olkoon avartanut	älköön olko avartanut
1st plur.		avartakaamme	älkäämme avartako	1st plur.	—	—
2nd plur.		avartakaa	älkää avartako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		avartakoot	älkööt avartako	3rd plur.	olkoot avartaneet	älkööt olko avartaneet
passive		avarrettakoon	älköön avarrettako	passive	olkoon avarrettu	älköön olko avarrettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		avartanen	en avartane	1st sing.	lienen avartanut	en liene avartanut
2nd sing.		avartanet	et avartane	2nd sing.	lienet avartanut	et liene avartanut
3rd sing.		avartanee	ei avartane	3rd sing.	lienee avartanut	ei liene avartanut
1st plur.		avartanemme	emme avartane	1st plur.	lienemme avartaneet	emme liene avartaneet
2nd plur.		avartanette	ette avartane	2nd plur.	lienette avartaneet	ette liene avartaneet
3rd plur.		avartanevat	eivät avartane	3rd plur.	lienevät avartaneet	eivät liene avartaneet
passive		avarrettaneen	ei avarrettane	passive	lienee avarrettu	ei liene avarrettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		avartaa		present	avartava	avarrettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartaakseni avartaaksemme 2nd avartaaksesi avartaaksenne 3rd avartaakseen avartaaksensa		past	avartanut	avarrettu
2nd	inessive2	avartaessa	avarrettaessa	agent3	avartama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartaessani avartaessamme 2nd avartaessasi avartaessanne 3rd avartaessaan avartaessansa		negative	avartamaton
	instructive	avartaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form avartaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	avartamassa	—
	elative	avartamasta	—
	illative	avartamaan	—
	adessive	avartamalla	—
	abessive	avartamatta	—
	instructive	avartaman	avarrettaman
4th4	verbal noun	avartaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st avartamaisillani avartamaisillamme 2nd avartamaisillasi avartamaisillanne 3rd avartamaisillaan avartamaisillansa

Derived terms

nouns

• avarrin
• avarrus
• avartaminen

 

verbs

• avartua

 

Further reading

• “avartaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑʋɑrtɑː/, [ˈɑ̝ʋɑ̝rt̪ɑ̝ː]
• Rhymes: -ɑʋɑrtɑː
• Syllabification^(key): a‧var‧taa

Verb

avartaa

1. third-person singular present indicative of avartaa

Anagrams

• raatava, raavaat, tavaraa