ehdollinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

ehdollinen  (comparative ehdollisempi, superlative ehdollisin)

  1. conditional
  2. suspended
    ehdollinen rangaistus
    suspended sentence

Declension[edit]

Inflection of ehdollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative ehdollinen ehdolliset
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
illative ehdolliseen ehdollisiin
singular plural
nominative ehdollinen ehdolliset
accusative nom.? ehdollinen ehdolliset
gen. ehdollisen
genitive ehdollisen ehdollisten
ehdollisien
partitive ehdollista ehdollisia
inessive ehdollisessa ehdollisissa
elative ehdollisesta ehdollisista
illative ehdolliseen ehdollisiin
adessive ehdollisella ehdollisilla
ablative ehdolliselta ehdollisilta
allative ehdolliselleˣ ehdollisilleˣ
essive ehdollisena ehdollisina
translative ehdolliseksi ehdollisiksi
instructive ehdollisin
abessive ehdollisetta ehdollisitta
comitative ehdollisine