eräytyä

Finnish

Etymology

erä +‎ -ytyä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈeræy̯tyæˣ/, [ˈe̞ræy̯ˌt̪yæ(ʔ)]
• Rhymes: -yæ
• Syllabification^(key): e‧räy‧ty‧ä

Verb

eräytyä

1. Synonym of erääntyä

Conjugation

Inflection of eräytyä (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eräydyn	en eräydy	1st sing.	olen eräytynyt	en ole eräytynyt
2nd sing.		eräydyt	et eräydy	2nd sing.	olet eräytynyt	et ole eräytynyt
3rd sing.		eräytyy	ei eräydy	3rd sing.	on eräytynyt	ei ole eräytynyt
1st plur.		eräydymme	emme eräydy	1st plur.	olemme eräytyneet	emme ole eräytyneet
2nd plur.		eräydytte	ette eräydy	2nd plur.	olette eräytyneet	ette ole eräytyneet
3rd plur.		eräytyvät	eivät eräydy	3rd plur.	ovat eräytyneet	eivät ole eräytyneet
passive		eräydytään	ei eräydytä	passive	on eräydytty	ei ole eräydytty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eräydyin	en eräytynyt	1st sing.	olin eräytynyt	en ollut eräytynyt
2nd sing.		eräydyit	et eräytynyt	2nd sing.	olit eräytynyt	et ollut eräytynyt
3rd sing.		eräytyi	ei eräytynyt	3rd sing.	oli eräytynyt	ei ollut eräytynyt
1st plur.		eräydyimme	emme eräytyneet	1st plur.	olimme eräytyneet	emme olleet eräytyneet
2nd plur.		eräydyitte	ette eräytyneet	2nd plur.	olitte eräytyneet	ette olleet eräytyneet
3rd plur.		eräytyivät	eivät eräytyneet	3rd plur.	olivat eräytyneet	eivät olleet eräytyneet
passive		eräydyttiin	ei eräydytty	passive	oli eräydytty	ei ollut eräydytty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eräytyisin	en eräytyisi	1st sing.	olisin eräytynyt	en olisi eräytynyt
2nd sing.		eräytyisit	et eräytyisi	2nd sing.	olisit eräytynyt	et olisi eräytynyt
3rd sing.		eräytyisi	ei eräytyisi	3rd sing.	olisi eräytynyt	ei olisi eräytynyt
1st plur.		eräytyisimme	emme eräytyisi	1st plur.	olisimme eräytyneet	emme olisi eräytyneet
2nd plur.		eräytyisitte	ette eräytyisi	2nd plur.	olisitte eräytyneet	ette olisi eräytyneet
3rd plur.		eräytyisivät	eivät eräytyisi	3rd plur.	olisivat eräytyneet	eivät olisi eräytyneet
passive		eräydyttäisiin	ei eräydyttäisi	passive	olisi eräydytty	ei olisi eräydytty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		eräydy	älä eräydy	2nd sing.	—	—
3rd sing.		eräytyköön	älköön eräytykö	3rd sing.	olkoon eräytynyt	älköön olko eräytynyt
1st plur.		eräytykäämme	älkäämme eräytykö	1st plur.	—	—
2nd plur.		eräytykää	älkää eräytykö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		eräytykööt	älkööt eräytykö	3rd plur.	olkoot eräytyneet	älkööt olko eräytyneet
passive		eräydyttäköön	älköön eräydyttäkö	passive	olkoon eräydytty	älköön olko eräydytty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		eräytynen	en eräytyne	1st sing.	lienen eräytynyt	en liene eräytynyt
2nd sing.		eräytynet	et eräytyne	2nd sing.	lienet eräytynyt	et liene eräytynyt
3rd sing.		eräytynee	ei eräytyne	3rd sing.	lienee eräytynyt	ei liene eräytynyt
1st plur.		eräytynemme	emme eräytyne	1st plur.	lienemme eräytyneet	emme liene eräytyneet
2nd plur.		eräytynette	ette eräytyne	2nd plur.	lienette eräytyneet	ette liene eräytyneet
3rd plur.		eräytynevät	eivät eräytyne	3rd plur.	lienevät eräytyneet	eivät liene eräytyneet
passive		eräydyttäneen	ei eräydyttäne	passive	lienee eräydytty	ei liene eräydytty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		eräytyä		present	eräytyvä	eräydyttävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st eräytyäkseni eräytyäksemme 2nd eräytyäksesi eräytyäksenne 3rd eräytyäkseen eräytyäksensä		past	eräytynyt	eräydytty
2nd	inessive2	eräytyessä	eräydyttäessä	agent3	eräytymä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st eräytyessäni eräytyessämme 2nd eräytyessäsi eräytyessänne 3rd eräytyessään eräytyessänsä		negative	eräytymätön
	instructive	eräytyen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	eräytymässä	—
	elative	eräytymästä	—
	illative	eräytymään	—
	adessive	eräytymällä	—
	abessive	eräytymättä	—
	instructive	eräytymän	eräydyttämän
4th4	verbal noun	eräytyminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st eräytymäisilläni eräytymäisillämme 2nd eräytymäisilläsi eräytymäisillänne 3rd eräytymäisillään eräytymäisillänsä