eräytyä

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

erä +‎ -ytyä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeræy̯tyæˣ/, [ˈe̞ræy̯ˌt̪yæ(ʔ)]
  • Rhymes: -yæ
  • Syllabification(key): e‧räy‧ty‧ä

Verb

[edit]

eräytyä

  1. Synonym of erääntyä

Conjugation

[edit]
Inflection of eräytyä (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eräydyn en eräydy 1st sing. olen eräytynyt en ole eräytynyt
2nd sing. eräydyt et eräydy 2nd sing. olet eräytynyt et ole eräytynyt
3rd sing. eräytyy ei eräydy 3rd sing. on eräytynyt ei ole eräytynyt
1st plur. eräydymme emme eräydy 1st plur. olemme eräytyneet emme ole eräytyneet
2nd plur. eräydytte ette eräydy 2nd plur. olette eräytyneet ette ole eräytyneet
3rd plur. eräytyvät eivät eräydy 3rd plur. ovat eräytyneet eivät ole eräytyneet
passive eräydytään ei eräydytä passive on eräydytty ei ole eräydytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eräydyin en eräytynyt 1st sing. olin eräytynyt en ollut eräytynyt
2nd sing. eräydyit et eräytynyt 2nd sing. olit eräytynyt et ollut eräytynyt
3rd sing. eräytyi ei eräytynyt 3rd sing. oli eräytynyt ei ollut eräytynyt
1st plur. eräydyimme emme eräytyneet 1st plur. olimme eräytyneet emme olleet eräytyneet
2nd plur. eräydyitte ette eräytyneet 2nd plur. olitte eräytyneet ette olleet eräytyneet
3rd plur. eräytyivät eivät eräytyneet 3rd plur. olivat eräytyneet eivät olleet eräytyneet
passive eräydyttiin ei eräydytty passive oli eräydytty ei ollut eräydytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eräytyisin en eräytyisi 1st sing. olisin eräytynyt en olisi eräytynyt
2nd sing. eräytyisit et eräytyisi 2nd sing. olisit eräytynyt et olisi eräytynyt
3rd sing. eräytyisi ei eräytyisi 3rd sing. olisi eräytynyt ei olisi eräytynyt
1st plur. eräytyisimme emme eräytyisi 1st plur. olisimme eräytyneet emme olisi eräytyneet
2nd plur. eräytyisitte ette eräytyisi 2nd plur. olisitte eräytyneet ette olisi eräytyneet
3rd plur. eräytyisivät eivät eräytyisi 3rd plur. olisivat eräytyneet eivät olisi eräytyneet
passive eräydyttäisiin ei eräydyttäisi passive olisi eräydytty ei olisi eräydytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. eräydy älä eräydy 2nd sing.
3rd sing. eräytyköön älköön eräytykö 3rd sing. olkoon eräytynyt älköön olko eräytynyt
1st plur. eräytykäämme älkäämme eräytykö 1st plur.
2nd plur. eräytykää älkää eräytykö 2nd plur.
3rd plur. eräytykööt älkööt eräytykö 3rd plur. olkoot eräytyneet älkööt olko eräytyneet
passive eräydyttäköön älköön eräydyttäkö passive olkoon eräydytty älköön olko eräydytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. eräytynen en eräytyne 1st sing. lienen eräytynyt en liene eräytynyt
2nd sing. eräytynet et eräytyne 2nd sing. lienet eräytynyt et liene eräytynyt
3rd sing. eräytynee ei eräytyne 3rd sing. lienee eräytynyt ei liene eräytynyt
1st plur. eräytynemme emme eräytyne 1st plur. lienemme eräytyneet emme liene eräytyneet
2nd plur. eräytynette ette eräytyne 2nd plur. lienette eräytyneet ette liene eräytyneet
3rd plur. eräytynevät eivät eräytyne 3rd plur. lienevät eräytyneet eivät liene eräytyneet
passive eräydyttäneen ei eräydyttäne passive lienee eräydytty ei liene eräydytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st eräytyä present eräytyvä eräydyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eräytyäkseni eräytyäksemme
2nd eräytyäksesi eräytyäksenne
3rd eräytyäkseen
eräytyäksensä
past eräytynyt eräydytty
2nd inessive2 eräytyessä eräydyttäessä agent4 eräytymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eräytyessäni eräytyessämme
2nd eräytyessäsi eräytyessänne
3rd eräytyessään
eräytyessänsä
negative eräytymätön
instructive eräytyen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

3rd inessive eräytymässä
elative eräytymästä
illative eräytymään
adessive eräytymällä
abessive eräytymättä
instructive eräytymän eräydyttämän
4th3 verbal noun eräytyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st eräytymäisilläni eräytymäisillämme
2nd eräytymäisilläsi eräytymäisillänne
3rd eräytymäisillään
eräytymäisillänsä