esitelmä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

esitellä +‎ -mä

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

esitelmä

  1. An oral presentation or a lecture, especially one given at a learning institution to demonstrate the level of knowledge of the speaker.

Declension[edit]

Inflection of esitelmä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative esitelmä esitelmät
genitive esitelmän esitelmien
partitive esitelmää esitelmiä
illative esitelmään esitelmiin
singular plural
nominative esitelmä esitelmät
accusative nom. esitelmä esitelmät
gen. esitelmän
genitive esitelmän esitelmien
esitelmäinrare
partitive esitelmää esitelmiä
inessive esitelmässä esitelmissä
elative esitelmästä esitelmistä
illative esitelmään esitelmiin
adessive esitelmällä esitelmillä
ablative esitelmältä esitelmiltä
allative esitelmälle esitelmille
essive esitelmänä esitelminä
translative esitelmäksi esitelmiksi
instructive esitelmin
abessive esitelmättä esitelmittä
comitative esitelmineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]