Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



este (obstacle) +‎ -tön (-less, -free)


esteetön (comparative esteettömämpi, superlative esteettömin)

  1. unobstructed, free
  2. having unobstructed access for people with reduced mobility
    esteetön ravintola
    a restaurant easily accessible for people with reduced mobility (e.g. people in wheelchairs)
  3. (law) disinterested, allowable, unchallenged, qualified, competent (having no stake in the outcome and free of bias)
    esteetön todistaja
    a competent witness
    esteetön tuomari
    a qualified judge


Inflection of esteetön (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative esteetön esteettömät
genitive esteettömän esteettömien
partitive esteetöntä esteettömiä
illative esteettömään esteettömiin
singular plural
nominative esteetön esteettömät
accusative nom. esteetön esteettömät
gen. esteettömän
genitive esteettömän esteettömien
partitive esteetöntä esteettömiä
inessive esteettömässä esteettömissä
elative esteettömästä esteettömistä
illative esteettömään esteettömiin
adessive esteettömällä esteettömillä
ablative esteettömältä esteettömiltä
allative esteettömälle esteettömille
essive esteettömänä esteettöminä
translative esteettömäksi esteettömiksi
instructive esteettömin
abessive esteettömättä esteettömittä
comitative esteettömine