hörhöttää

Finnish

Etymology

Onomatopoeic root +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhørhøtːæːˣ/, [ˈhø̞rhø̞t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ørhøtːæː
• Syllabification^(key): hör‧höt‧tää

Verb

hörhöttää

1. to drivel, complain
2. to chortle

Conjugation

Inflection of hörhöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hörhötän	en hörhötä	1st sing.	olen hörhöttänyt	en ole hörhöttänyt
2nd sing.		hörhötät	et hörhötä	2nd sing.	olet hörhöttänyt	et ole hörhöttänyt
3rd sing.		hörhöttää	ei hörhötä	3rd sing.	on hörhöttänyt	ei ole hörhöttänyt
1st plur.		hörhötämme	emme hörhötä	1st plur.	olemme hörhöttäneet	emme ole hörhöttäneet
2nd plur.		hörhötätte	ette hörhötä	2nd plur.	olette hörhöttäneet	ette ole hörhöttäneet
3rd plur.		hörhöttävät	eivät hörhötä	3rd plur.	ovat hörhöttäneet	eivät ole hörhöttäneet
passive		hörhötetään	ei hörhötetä	passive	on hörhötetty	ei ole hörhötetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hörhötin	en hörhöttänyt	1st sing.	olin hörhöttänyt	en ollut hörhöttänyt
2nd sing.		hörhötit	et hörhöttänyt	2nd sing.	olit hörhöttänyt	et ollut hörhöttänyt
3rd sing.		hörhötti	ei hörhöttänyt	3rd sing.	oli hörhöttänyt	ei ollut hörhöttänyt
1st plur.		hörhötimme	emme hörhöttäneet	1st plur.	olimme hörhöttäneet	emme olleet hörhöttäneet
2nd plur.		hörhötitte	ette hörhöttäneet	2nd plur.	olitte hörhöttäneet	ette olleet hörhöttäneet
3rd plur.		hörhöttivät	eivät hörhöttäneet	3rd plur.	olivat hörhöttäneet	eivät olleet hörhöttäneet
passive		hörhötettiin	ei hörhötetty	passive	oli hörhötetty	ei ollut hörhötetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hörhöttäisin	en hörhöttäisi	1st sing.	olisin hörhöttänyt	en olisi hörhöttänyt
2nd sing.		hörhöttäisit	et hörhöttäisi	2nd sing.	olisit hörhöttänyt	et olisi hörhöttänyt
3rd sing.		hörhöttäisi	ei hörhöttäisi	3rd sing.	olisi hörhöttänyt	ei olisi hörhöttänyt
1st plur.		hörhöttäisimme	emme hörhöttäisi	1st plur.	olisimme hörhöttäneet	emme olisi hörhöttäneet
2nd plur.		hörhöttäisitte	ette hörhöttäisi	2nd plur.	olisitte hörhöttäneet	ette olisi hörhöttäneet
3rd plur.		hörhöttäisivät	eivät hörhöttäisi	3rd plur.	olisivat hörhöttäneet	eivät olisi hörhöttäneet
passive		hörhötettäisiin	ei hörhötettäisi	passive	olisi hörhötetty	ei olisi hörhötetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hörhötä	älä hörhötä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hörhöttäköön	älköön hörhöttäkö	3rd sing.	olkoon hörhöttänyt	älköön olko hörhöttänyt
1st plur.		hörhöttäkäämme	älkäämme hörhöttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		hörhöttäkää	älkää hörhöttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hörhöttäkööt	älkööt hörhöttäkö	3rd plur.	olkoot hörhöttäneet	älkööt olko hörhöttäneet
passive		hörhötettäköön	älköön hörhötettäkö	passive	olkoon hörhötetty	älköön olko hörhötetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hörhöttänen	en hörhöttäne	1st sing.	lienen hörhöttänyt	en liene hörhöttänyt
2nd sing.		hörhöttänet	et hörhöttäne	2nd sing.	lienet hörhöttänyt	et liene hörhöttänyt
3rd sing.		hörhöttänee	ei hörhöttäne	3rd sing.	lienee hörhöttänyt	ei liene hörhöttänyt
1st plur.		hörhöttänemme	emme hörhöttäne	1st plur.	lienemme hörhöttäneet	emme liene hörhöttäneet
2nd plur.		hörhöttänette	ette hörhöttäne	2nd plur.	lienette hörhöttäneet	ette liene hörhöttäneet
3rd plur.		hörhöttänevät	eivät hörhöttäne	3rd plur.	lienevät hörhöttäneet	eivät liene hörhöttäneet
passive		hörhötettäneen	ei hörhötettäne	passive	lienee hörhötetty	ei liene hörhötetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hörhöttää		present	hörhöttävä	hörhötettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hörhöttääkseni hörhöttääksemme 2nd hörhöttääksesi hörhöttääksenne 3rd hörhöttääkseen hörhöttääksensä		past	hörhöttänyt	hörhötetty
2nd	inessive2	hörhöttäessä	hörhötettäessä	agent3	hörhöttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hörhöttäessäni hörhöttäessämme 2nd hörhöttäessäsi hörhöttäessänne 3rd hörhöttäessään hörhöttäessänsä		negative	hörhöttämätön
	instructive	hörhöttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form hörhöttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hörhöttämässä	—
	elative	hörhöttämästä	—
	illative	hörhöttämään	—
	adessive	hörhöttämällä	—
	abessive	hörhöttämättä	—
	instructive	hörhöttämän	hörhötettämän
4th4	verbal noun	hörhöttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hörhöttämäisilläni hörhöttämäisillämme 2nd hörhöttämäisilläsi hörhöttämäisillänne 3rd hörhöttämäisillään hörhöttämäisillänsä

Derived terms

• hörhötys