harjata

Estonian

Etymology 1

See the etymology of the corresponding lemma form.

Noun

harjata

1. abessive singular of hari

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Verb

harjata

1. Da-infinitive of harjama.

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *harjat'ak. Equivalent to harja (“brush”) +‎ -ta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrjɑtɑˣ/, [ˈhɑ̝rjɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrjɑtɑ
• Hyphenation^(key): har‧ja‧ta

Verb

harjata

1. to brush
2. (dialectal) to bash up, beat up, fight

Conjugation

Inflection of harjata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaan	en harjaa	1st sing.	olen harjannut	en ole harjannut
2nd sing.		harjaat	et harjaa	2nd sing.	olet harjannut	et ole harjannut
3rd sing.		harjaa	ei harjaa	3rd sing.	on harjannut	ei ole harjannut
1st plur.		harjaamme	emme harjaa	1st plur.	olemme harjanneet	emme ole harjanneet
2nd plur.		harjaatte	ette harjaa	2nd plur.	olette harjanneet	ette ole harjanneet
3rd plur.		harjaavat	eivät harjaa	3rd plur.	ovat harjanneet	eivät ole harjanneet
passive		harjataan	ei harjata	passive	on harjattu	ei ole harjattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjasin	en harjannut	1st sing.	olin harjannut	en ollut harjannut
2nd sing.		harjasit	et harjannut	2nd sing.	olit harjannut	et ollut harjannut
3rd sing.		harjasi	ei harjannut	3rd sing.	oli harjannut	ei ollut harjannut
1st plur.		harjasimme	emme harjanneet	1st plur.	olimme harjanneet	emme olleet harjanneet
2nd plur.		harjasitte	ette harjanneet	2nd plur.	olitte harjanneet	ette olleet harjanneet
3rd plur.		harjasivat	eivät harjanneet	3rd plur.	olivat harjanneet	eivät olleet harjanneet
passive		harjattiin	ei harjattu	passive	oli harjattu	ei ollut harjattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjaisin	en harjaisi	1st sing.	olisin harjannut	en olisi harjannut
2nd sing.		harjaisit	et harjaisi	2nd sing.	olisit harjannut	et olisi harjannut
3rd sing.		harjaisi	ei harjaisi	3rd sing.	olisi harjannut	ei olisi harjannut
1st plur.		harjaisimme	emme harjaisi	1st plur.	olisimme harjanneet	emme olisi harjanneet
2nd plur.		harjaisitte	ette harjaisi	2nd plur.	olisitte harjanneet	ette olisi harjanneet
3rd plur.		harjaisivat	eivät harjaisi	3rd plur.	olisivat harjanneet	eivät olisi harjanneet
passive		harjattaisiin	ei harjattaisi	passive	olisi harjattu	ei olisi harjattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		harjaa	älä harjaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		harjatkoon	älköön harjatko	3rd sing.	olkoon harjannut	älköön olko harjannut
1st plur.		harjatkaamme	älkäämme harjatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		harjatkaa	älkää harjatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		harjatkoot	älkööt harjatko	3rd plur.	olkoot harjanneet	älkööt olko harjanneet
passive		harjattakoon	älköön harjattako	passive	olkoon harjattu	älköön olko harjattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		harjannen	en harjanne	1st sing.	lienen harjannut	en liene harjannut
2nd sing.		harjannet	et harjanne	2nd sing.	lienet harjannut	et liene harjannut
3rd sing.		harjannee	ei harjanne	3rd sing.	lienee harjannut	ei liene harjannut
1st plur.		harjannemme	emme harjanne	1st plur.	lienemme harjanneet	emme liene harjanneet
2nd plur.		harjannette	ette harjanne	2nd plur.	lienette harjanneet	ette liene harjanneet
3rd plur.		harjannevat	eivät harjanne	3rd plur.	lienevät harjanneet	eivät liene harjanneet
passive		harjattaneen	ei harjattane	passive	lienee harjattu	ei liene harjattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		harjata		present	harjaava	harjattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjatakseni harjataksemme 2nd harjataksesi harjataksenne 3rd harjatakseen harjataksensa		past	harjannut	harjattu
2nd	inessive2	harjatessa	harjattaessa	agent4	harjaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjatessani harjatessamme 2nd harjatessasi harjatessanne 3rd harjatessaan harjatessansa		negative	harjaamaton
	instructive	harjaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	harjaamassa	—
	elative	harjaamasta	—
	illative	harjaamaan	—
	adessive	harjaamalla	—
	abessive	harjaamatta	—
	instructive	harjaaman	harjattaman
4th3	verbal noun	harjaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st harjaamaisillani harjaamaisillamme 2nd harjaamaisillasi harjaamaisillanne 3rd harjaamaisillaan harjaamaisillansa

Derived terms

• harjaaja
• harjaaminen
• harjaus
• harjautua

Further reading

• “harjata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• harjaat

Veps

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.) From harj. Related to Finnish harjata.

Verb

harjata

1. to comb

Inflection

Inflection of harjata (inflection type 30/harjata)
1st infinitive	harjata
present indic.	harjab
past indic.	harjoi
	present indicative	past indicative	imperative
1st singular	harjan	harjoin	—
2nd singular	harjad	harjoid	harja
3rd singular	harjab	harjoi	harjakaha
1st plural	harjam	harjoim	harjakam
2nd plural	harjat	harjoit	harjakat
3rd plural	harjatas harjaba	harjoiba	harjakaha
sing. conneg.1	harja	harjand	harja
plur. conneg.	harjakoi	harjanugoi	harjakoi
	present conditional	past conditional	potential
1st singular	harjaižin	harjanuižin	harjanen
2nd singular	harjaižid	harjanuižid	harjaned
3rd singular	harjaiži	harjanuiži	harjaneb
1st plural	harjaižim	harjanuižim	harjanem
2nd plural	harjaižit	harjanuižit	harjanet
3rd plural	harjaižiba	harjanuižiba	harjaneba
connegative	harjaiži	harjanuiži	harjane
non-finite forms
1st infinitive	harjata
2nd infinitive		3rd infinitive
inessive	harjates	inessive	harjamas
instructive	harjaten	illative	harjamaha
participles		elative	harjamaspäi
present active	harjai	adessive	harjamal
past active	harjanu	abessive	harjamat
past passive	harjatud
1 In imperative: used only in the second-person singular. The plural form is used with other persons.

References

• Zajceva, N. G., Mullonen, M. I. (2007) “расчёсывать, чесать”, in Uz’ venä-vepsläine vajehnik / Novyj russko-vepsskij slovarʹ [New Russian–Veps Dictionary]‎^[2], Petrozavodsk: Periodika