harrastaja

Finnish

Etymology

Agential nominal noun from verb harrastaa.

Pronunciation

• Hyphenation: har‧ras‧ta‧ja
• IPA^(key): /ˈhɑrːɑstɑjɑ/

Noun

harrastaja

1. hobbyist
2. amateur

Declension

Inflection of harrastaja (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		harrastaja	harrastajat
genitive		harrastajan	harrastajien
partitive		harrastajaa	harrastajia
illative		harrastajaan	harrastajiin
		singular	plural
nominative		harrastaja	harrastajat
accusative	nom.	harrastaja	harrastajat
	gen.	harrastajan
genitive		harrastajan	harrastajien harrastajainrare
partitive		harrastajaa	harrastajia
inessive		harrastajassa	harrastajissa
elative		harrastajasta	harrastajista
illative		harrastajaan	harrastajiin
adessive		harrastajalla	harrastajilla
ablative		harrastajalta	harrastajilta
allative		harrastajalle	harrastajille
essive		harrastajana	harrastajina
translative		harrastajaksi	harrastajiksi
instructive		—	harrastajin
abessive		harrastajatta	harrastajitta
comitative		—	harrastajineen