heikenne

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

heikentää +‎ -e

Noun[edit]

heikenne

  1. (photography) reducer

Declension[edit]

Inflection of heikenne (Kotus type 48/hame, nt-nn gradation)
nominative heikenne heikenteet
genitive heikenteen heikenteiden
heikenteitten
partitive heikennettä heikenteitä
illative heikenteeseen heikenteisiin
heikenteihin
singular plural
nominative heikenne heikenteet
accusative nom. heikenne heikenteet
gen. heikenteen
genitive heikenteen heikenteiden
heikenteitten
partitive heikennettä heikenteitä
inessive heikenteessä heikenteissä
elative heikenteestä heikenteistä
illative heikenteeseen heikenteisiin
heikenteihin
adessive heikenteellä heikenteillä
ablative heikenteeltä heikenteiltä
allative heikenteelle heikenteille
essive heikenteenä heikenteinä
translative heikenteeksi heikenteiksi
instructive heikentein
abessive heikenteettä heikenteittä
comitative heikenteineen