huitoa

Finnish

Etymology

Either descriptive or from huitu +‎ -oa, in which case the original meaning likely was "to churn".

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhui̯toɑˣ/, [ˈhui̯t̪o̞ɑ̝(ʔ)]
• Hyphenation: hui‧to‧a

Verb

huitoa

1. (intransitive) To wave one's arms (about), flail (about), gesticulate.
2. (transitive, + partitive) To flail, lay about (with one's own hands or with a long object in a violent manner).

   Hän huitoi käsillään yrittäessään läppäistä minua.

   She flailed her hands as she tried to slap me.

   Sotilaat huitoivat pistimillään.

   The soldiers laid about their bayonets.

3. (ice hockey) to slash

Conjugation

Inflection of huitoa (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huidon	en huido	1st sing.	olen huitonut	en ole huitonut
2nd sing.		huidot	et huido	2nd sing.	olet huitonut	et ole huitonut
3rd sing.		huitoo	ei huido	3rd sing.	on huitonut	ei ole huitonut
1st plur.		huidomme	emme huido	1st plur.	olemme huitoneet	emme ole huitoneet
2nd plur.		huidotte	ette huido	2nd plur.	olette huitoneet	ette ole huitoneet
3rd plur.		huitovat	eivät huido	3rd plur.	ovat huitoneet	eivät ole huitoneet
passive		huidotaan	ei huidota	passive	on huidottu	ei ole huidottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huidoin	en huitonut	1st sing.	olin huitonut	en ollut huitonut
2nd sing.		huidoit	et huitonut	2nd sing.	olit huitonut	et ollut huitonut
3rd sing.		huitoi	ei huitonut	3rd sing.	oli huitonut	ei ollut huitonut
1st plur.		huidoimme	emme huitoneet	1st plur.	olimme huitoneet	emme olleet huitoneet
2nd plur.		huidoitte	ette huitoneet	2nd plur.	olitte huitoneet	ette olleet huitoneet
3rd plur.		huitoivat	eivät huitoneet	3rd plur.	olivat huitoneet	eivät olleet huitoneet
passive		huidottiin	ei huidottu	passive	oli huidottu	ei ollut huidottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huitoisin	en huitoisi	1st sing.	olisin huitonut	en olisi huitonut
2nd sing.		huitoisit	et huitoisi	2nd sing.	olisit huitonut	et olisi huitonut
3rd sing.		huitoisi	ei huitoisi	3rd sing.	olisi huitonut	ei olisi huitonut
1st plur.		huitoisimme	emme huitoisi	1st plur.	olisimme huitoneet	emme olisi huitoneet
2nd plur.		huitoisitte	ette huitoisi	2nd plur.	olisitte huitoneet	ette olisi huitoneet
3rd plur.		huitoisivat	eivät huitoisi	3rd plur.	olisivat huitoneet	eivät olisi huitoneet
passive		huidottaisiin	ei huidottaisi	passive	olisi huidottu	ei olisi huidottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huido	älä huido	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huitokoon	älköön huitoko	3rd sing.	olkoon huitonut	älköön olko huitonut
1st plur.		huitokaamme	älkäämme huitoko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huitokaa	älkää huitoko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huitokoot	älkööt huitoko	3rd plur.	olkoot huitoneet	älkööt olko huitoneet
passive		huidottakoon	älköön huidottako	passive	olkoon huidottu	älköön olko huidottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huitonen	en huitone	1st sing.	lienen huitonut	en liene huitonut
2nd sing.		huitonet	et huitone	2nd sing.	lienet huitonut	et liene huitonut
3rd sing.		huitonee	ei huitone	3rd sing.	lienee huitonut	ei liene huitonut
1st plur.		huitonemme	emme huitone	1st plur.	lienemme huitoneet	emme liene huitoneet
2nd plur.		huitonette	ette huitone	2nd plur.	lienette huitoneet	ette liene huitoneet
3rd plur.		huitonevat	eivät huitone	3rd plur.	lienevät huitoneet	eivät liene huitoneet
passive		huidottaneen	ei huidottane	passive	lienee huidottu	ei liene huidottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huitoa		present	huitova	huidottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huitoakseni huitoaksemme 2nd huitoaksesi huitoaksenne 3rd huitoakseen huitoaksensa		past	huitonut	huidottu
2nd	inessive2	huitoessa	huidottaessa	agent4	huitoma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huitoessani huitoessamme 2nd huitoessasi huitoessanne 3rd huitoessaan huitoessansa		negative	huitomaton
	instructive	huitoen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	huitomassa	—
	elative	huitomasta	—
	illative	huitomaan	—
	adessive	huitomalla	—
	abessive	huitomatta	—
	instructive	huitoman	huidottaman
4th3	verbal noun	huitominen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huitomaisillani huitomaisillamme 2nd huitomaisillasi huitomaisillanne 3rd huitomaisillaan huitomaisillansa

Anagrams

• hautoi, hoitua, ohuita, tuohia