hukkaantua

Finnish

Verb

hukkaantua

1. (intransitive) to be wasted, lost

   Auton korjaamisessa hukkaantui paljon aikaa.

   A lot of time was lost in repairing the car.

Conjugation

Inflection of hukkaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hukkaannun	en hukkaannu	1st sing.	olen hukkaantunut	en ole hukkaantunut
2nd sing.		hukkaannut	et hukkaannu	2nd sing.	olet hukkaantunut	et ole hukkaantunut
3rd sing.		hukkaantuu	ei hukkaannu	3rd sing.	on hukkaantunut	ei ole hukkaantunut
1st plur.		hukkaannumme	emme hukkaannu	1st plur.	olemme hukkaantuneet	emme ole hukkaantuneet
2nd plur.		hukkaannutte	ette hukkaannu	2nd plur.	olette hukkaantuneet	ette ole hukkaantuneet
3rd plur.		hukkaantuvat	eivät hukkaannu	3rd plur.	ovat hukkaantuneet	eivät ole hukkaantuneet
passive		hukkaannutaan	ei hukkaannuta	passive	on hukkaannuttu	ei ole hukkaannuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hukkaannuin	en hukkaantunut	1st sing.	olin hukkaantunut	en ollut hukkaantunut
2nd sing.		hukkaannuit	et hukkaantunut	2nd sing.	olit hukkaantunut	et ollut hukkaantunut
3rd sing.		hukkaantui	ei hukkaantunut	3rd sing.	oli hukkaantunut	ei ollut hukkaantunut
1st plur.		hukkaannuimme	emme hukkaantuneet	1st plur.	olimme hukkaantuneet	emme olleet hukkaantuneet
2nd plur.		hukkaannuitte	ette hukkaantuneet	2nd plur.	olitte hukkaantuneet	ette olleet hukkaantuneet
3rd plur.		hukkaantuivat	eivät hukkaantuneet	3rd plur.	olivat hukkaantuneet	eivät olleet hukkaantuneet
passive		hukkaannuttiin	ei hukkaannuttu	passive	oli hukkaannuttu	ei ollut hukkaannuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hukkaantuisin	en hukkaantuisi	1st sing.	olisin hukkaantunut	en olisi hukkaantunut
2nd sing.		hukkaantuisit	et hukkaantuisi	2nd sing.	olisit hukkaantunut	et olisi hukkaantunut
3rd sing.		hukkaantuisi	ei hukkaantuisi	3rd sing.	olisi hukkaantunut	ei olisi hukkaantunut
1st plur.		hukkaantuisimme	emme hukkaantuisi	1st plur.	olisimme hukkaantuneet	emme olisi hukkaantuneet
2nd plur.		hukkaantuisitte	ette hukkaantuisi	2nd plur.	olisitte hukkaantuneet	ette olisi hukkaantuneet
3rd plur.		hukkaantuisivat	eivät hukkaantuisi	3rd plur.	olisivat hukkaantuneet	eivät olisi hukkaantuneet
passive		hukkaannuttaisiin	ei hukkaannuttaisi	passive	olisi hukkaannuttu	ei olisi hukkaannuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hukkaannu	älä hukkaannu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hukkaantukoon	älköön hukkaantuko	3rd sing.	olkoon hukkaantunut	älköön olko hukkaantunut
1st plur.		hukkaantukaamme	älkäämme hukkaantuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hukkaantukaa	älkää hukkaantuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hukkaantukoot	älkööt hukkaantuko	3rd plur.	olkoot hukkaantuneet	älkööt olko hukkaantuneet
passive		hukkaannuttakoon	älköön hukkaannuttako	passive	olkoon hukkaannuttu	älköön olko hukkaannuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hukkaantunen	en hukkaantune	1st sing.	lienen hukkaantunut	en liene hukkaantunut
2nd sing.		hukkaantunet	et hukkaantune	2nd sing.	lienet hukkaantunut	et liene hukkaantunut
3rd sing.		hukkaantunee	ei hukkaantune	3rd sing.	lienee hukkaantunut	ei liene hukkaantunut
1st plur.		hukkaantunemme	emme hukkaantune	1st plur.	lienemme hukkaantuneet	emme liene hukkaantuneet
2nd plur.		hukkaantunette	ette hukkaantune	2nd plur.	lienette hukkaantuneet	ette liene hukkaantuneet
3rd plur.		hukkaantunevat	eivät hukkaantune	3rd plur.	lienevät hukkaantuneet	eivät liene hukkaantuneet
passive		hukkaannuttaneen	ei hukkaannuttane	passive	lienee hukkaannuttu	ei liene hukkaannuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hukkaantua		present	hukkaantuva	hukkaannuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hukkaantuakseni hukkaantuaksemme 2nd hukkaantuaksesi hukkaantuaksenne 3rd hukkaantuakseen hukkaantuaksensa		past	hukkaantunut	hukkaannuttu
2nd	inessive2	hukkaantuessa	hukkaannuttaessa	agent4	hukkaantuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hukkaantuessani hukkaantuessamme 2nd hukkaantuessasi hukkaantuessanne 3rd hukkaantuessaan hukkaantuessansa		negative	hukkaantumaton
	instructive	hukkaantuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	hukkaantumassa	—
	elative	hukkaantumasta	—
	illative	hukkaantumaan	—
	adessive	hukkaantumalla	—
	abessive	hukkaantumatta	—
	instructive	hukkaantuman	hukkaannuttaman
4th3	verbal noun	hukkaantuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hukkaantumaisillani hukkaantumaisillamme 2nd hukkaantumaisillasi hukkaantumaisillanne 3rd hukkaantumaisillaan hukkaantumaisillansa

Related terms

• hukata
• hukka

Anagrams

• tukkanauha