hummata

Finnish

Etymology

Sound-symbolic, comparable to onomatopoeic humista, humu

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhumːɑtɑˣ/, [ˈhumːɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -umːɑtɑ
• Syllabification^(key): hum‧ma‧ta

Verb

hummata

1. (intransitive) to party wastefully

   Synonym: hummailla

2. (intransitive) to romp, to racket

   Synonym: hummailla

Conjugation

Inflection of hummata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hummaan	en hummaa	1st sing.	olen hummannut	en ole hummannut
2nd sing.		hummaat	et hummaa	2nd sing.	olet hummannut	et ole hummannut
3rd sing.		hummaa	ei hummaa	3rd sing.	on hummannut	ei ole hummannut
1st plur.		hummaamme	emme hummaa	1st plur.	olemme hummanneet	emme ole hummanneet
2nd plur.		hummaatte	ette hummaa	2nd plur.	olette hummanneet	ette ole hummanneet
3rd plur.		hummaavat	eivät hummaa	3rd plur.	ovat hummanneet	eivät ole hummanneet
passive		hummataan	ei hummata	passive	on hummattu	ei ole hummattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hummasin	en hummannut	1st sing.	olin hummannut	en ollut hummannut
2nd sing.		hummasit	et hummannut	2nd sing.	olit hummannut	et ollut hummannut
3rd sing.		hummasi	ei hummannut	3rd sing.	oli hummannut	ei ollut hummannut
1st plur.		hummasimme	emme hummanneet	1st plur.	olimme hummanneet	emme olleet hummanneet
2nd plur.		hummasitte	ette hummanneet	2nd plur.	olitte hummanneet	ette olleet hummanneet
3rd plur.		hummasivat	eivät hummanneet	3rd plur.	olivat hummanneet	eivät olleet hummanneet
passive		hummattiin	ei hummattu	passive	oli hummattu	ei ollut hummattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hummaisin	en hummaisi	1st sing.	olisin hummannut	en olisi hummannut
2nd sing.		hummaisit	et hummaisi	2nd sing.	olisit hummannut	et olisi hummannut
3rd sing.		hummaisi	ei hummaisi	3rd sing.	olisi hummannut	ei olisi hummannut
1st plur.		hummaisimme	emme hummaisi	1st plur.	olisimme hummanneet	emme olisi hummanneet
2nd plur.		hummaisitte	ette hummaisi	2nd plur.	olisitte hummanneet	ette olisi hummanneet
3rd plur.		hummaisivat	eivät hummaisi	3rd plur.	olisivat hummanneet	eivät olisi hummanneet
passive		hummattaisiin	ei hummattaisi	passive	olisi hummattu	ei olisi hummattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hummaa	älä hummaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hummatkoon	älköön hummatko	3rd sing.	olkoon hummannut	älköön olko hummannut
1st plur.		hummatkaamme	älkäämme hummatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		hummatkaa	älkää hummatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hummatkoot	älkööt hummatko	3rd plur.	olkoot hummanneet	älkööt olko hummanneet
passive		hummattakoon	älköön hummattako	passive	olkoon hummattu	älköön olko hummattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hummannen	en hummanne	1st sing.	lienen hummannut	en liene hummannut
2nd sing.		hummannet	et hummanne	2nd sing.	lienet hummannut	et liene hummannut
3rd sing.		hummannee	ei hummanne	3rd sing.	lienee hummannut	ei liene hummannut
1st plur.		hummannemme	emme hummanne	1st plur.	lienemme hummanneet	emme liene hummanneet
2nd plur.		hummannette	ette hummanne	2nd plur.	lienette hummanneet	ette liene hummanneet
3rd plur.		hummannevat	eivät hummanne	3rd plur.	lienevät hummanneet	eivät liene hummanneet
passive		hummattaneen	ei hummattane	passive	lienee hummattu	ei liene hummattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hummata		present	hummaava	hummattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hummatakseni hummataksemme 2nd hummataksesi hummataksenne 3rd hummatakseen hummataksensa		past	hummannut	hummattu
2nd	inessive2	hummatessa	hummattaessa	agent3	hummaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hummatessani hummatessamme 2nd hummatessasi hummatessanne 3rd hummatessaan hummatessansa		negative	hummaamaton
	instructive	hummaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	hummaamassa	—
	elative	hummaamasta	—
	illative	hummaamaan	—
	adessive	hummaamalla	—
	abessive	hummaamatta	—
	instructive	hummaaman	hummattaman
4th4	verbal noun	hummaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hummaamaisillani hummaamaisillamme 2nd hummaamaisillasi hummaamaisillanne 3rd hummaamaisillaan hummaamaisillansa

Derived terms

• hummailla
• hummaus

 

Further reading

• “hummata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02