huume

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the noun huuma.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

huume

  1. A drug, narcotic (an addictive substance).

Declension[edit]

Inflection of huume (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative huumeˣ huumeet
genitive huumeen huumeiden
huumeitten
partitive huumetta huumeita
illative huumeeseen huumeisiin
huumeihin
singular plural
nominative huumeˣ huumeet
accusative nom.? huumeˣ huumeet
gen. huumeen
genitive huumeen huumeiden
huumeitten
partitive huumetta huumeita
inessive huumeessa huumeissa
elative huumeesta huumeista
illative huumeeseen huumeisiin
huumeihin
adessive huumeella huumeilla
ablative huumeelta huumeilta
allative huumeelleˣ huumeilleˣ
essive huumeena huumeina
translative huumeeksi huumeiksi
instructive huumein
abessive huumeetta huumeitta
comitative huumeineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]