ilmansuunta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ilman +‎ suunta

Noun[edit]

ilmansuunta

  1. A compass point or point.

Declension[edit]

Inflection of ilmansuunta (Kotus type 10/koira, nt-nn gradation)
nominative ilmansuunta ilmansuunnat
genitive ilmansuunnan ilmansuuntien
partitive ilmansuuntaa ilmansuuntia
illative ilmansuuntaan ilmansuuntiin
singular plural
nominative ilmansuunta ilmansuunnat
accusative nom. ilmansuunta ilmansuunnat
gen. ilmansuunnan
genitive ilmansuunnan ilmansuuntien
ilmansuuntainrare
partitive ilmansuuntaa ilmansuuntia
inessive ilmansuunnassa ilmansuunnissa
elative ilmansuunnasta ilmansuunnista
illative ilmansuuntaan ilmansuuntiin
adessive ilmansuunnalla ilmansuunnilla
ablative ilmansuunnalta ilmansuunnilta
allative ilmansuunnalle ilmansuunnille
essive ilmansuuntana ilmansuuntina
translative ilmansuunnaksi ilmansuunniksi
instructive ilmansuunnin
abessive ilmansuunnatta ilmansuunnitta
comitative ilmansuuntineen

Hyponyms[edit]

Derived terms[edit]