käännöskieli

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

käännös +‎ kieli

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkæːnːøsˌkie̯li/, [ˈkæːnːø̞s̠ˌkie̞̯li]
  • Hyphenation: kään‧nös‧kie‧li

Noun[edit]

käännöskieli

  1. translationese, a type of interlanguage as a result of a bad translation

Declension[edit]

Inflection of käännöskieli (Kotus type 24/uni, no gradation)
nominative käännöskieli käännöskielet
genitive käännöskielen käännöskielien
käännöskielten
partitive käännöskieltä käännöskieliä
illative käännöskieleen käännöskieliin
singular plural
nominative käännöskieli käännöskielet
accusative nom. käännöskieli käännöskielet
gen. käännöskielen
genitive käännöskielen käännöskielien
käännöskielten
partitive käännöskieltä käännöskieliä
inessive käännöskielessä käännöskielissä
elative käännöskielestä käännöskielistä
illative käännöskieleen käännöskieliin
adessive käännöskielellä käännöskielillä
ablative käännöskieleltä käännöskieliltä
allative käännöskielelle käännöskielille
essive käännöskielenä käännöskielinä
translative käännöskieleksi käännöskieliksi
instructive käännöskielin
abessive käännöskielettä käännöskielittä
comitative käännöskielineen