käännös

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb kääntää (to translate, to turn)

Noun[edit]

käännös

  1. A translation
  2. A turn
  3. (computing) A compilation.

Declension[edit]

Inflection of käännös (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
singular plural
nominative käännös käännökset
accusative nom.? käännös käännökset
gen. käännöksen
genitive käännöksen käännösten
käännöksien
partitive käännöstä käännöksiä
inessive käännöksessä käännöksissä
elative käännöksestä käännöksistä
illative käännökseen käännöksiin
adessive käännöksellä käännöksillä
ablative käännökseltä käännöksiltä
allative käännökselleˣ käännöksilleˣ
essive käännöksenä käännöksinä
translative käännökseksi käännöksiksi
instructive käännöksin
abessive käännöksettä käännöksittä
comitative käännöksineen

Related terms[edit]

Derived terms[edit]