karkeus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

karkea +‎ -uus

Noun[edit]

karkeus

  1. roughness, coarseness
  2. grit (measure of relative coarseness)
  3. vulgarity (countable, an offensive expression)

Declension[edit]

Inflection of karkeus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative karkeus karkeudet
genitive karkeuden karkeuksien
partitive karkeutta karkeuksia
illative karkeuteen karkeuksiin
singular plural
nominative karkeus karkeudet
accusative nom. karkeus karkeudet
gen. karkeuden
genitive karkeuden karkeuksien
partitive karkeutta karkeuksia
inessive karkeudessa karkeuksissa
elative karkeudesta karkeuksista
illative karkeuteen karkeuksiin
adessive karkeudella karkeuksilla
ablative karkeudelta karkeuksilta
allative karkeudelle karkeuksille
essive karkeutena karkeuksina
translative karkeudeksi karkeuksiksi
instructive karkeuksin
abessive karkeudetta karkeuksitta
comitative karkeuksineen

Anagrams[edit]