kelata

Finnish

Etymology

kela +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelɑtɑˣ/, [ˈk̟e̞lɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elɑtɑ
• Syllabification^(key): ke‧la‧ta

Verb

kelata

1. to wind, reel

   kelata eteenpäin ― to fast forward (cause media to roll fast)

   kelata taaksepäin ― to rewind (go back on an audio/video recording)

   kelata takaisin ― to rewind (especially back to the very beginning)

   Nauhat on kelattava takaisin alkuun välittömästi käytön jälkeen.

   The tapes must be rewound immediately after use.

2. (computing) to seek (navigate in a stream)
3. (colloquial) to dwell on (to continue to think or talk about something)

   Yritän olla kelaamatta onnettomuutta, mutta olen silti vihainen siitä, että syyllistä kuljettajaa ei tuomittu.

   I try not to dwell on the accident, but I'm still angry that the driver who caused it was never convicted.

4. (slang) to think, ponder, reflect

   Mä kelasin et kävis porukoilla.

   I thought of visiting my parents.

Conjugation

Inflection of kelata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelaan	en kelaa	1st sing.	olen kelannut	en ole kelannut
2nd sing.		kelaat	et kelaa	2nd sing.	olet kelannut	et ole kelannut
3rd sing.		kelaa	ei kelaa	3rd sing.	on kelannut	ei ole kelannut
1st plur.		kelaamme	emme kelaa	1st plur.	olemme kelanneet	emme ole kelanneet
2nd plur.		kelaatte	ette kelaa	2nd plur.	olette kelanneet	ette ole kelanneet
3rd plur.		kelaavat	eivät kelaa	3rd plur.	ovat kelanneet	eivät ole kelanneet
passive		kelataan	ei kelata	passive	on kelattu	ei ole kelattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelasin	en kelannut	1st sing.	olin kelannut	en ollut kelannut
2nd sing.		kelasit	et kelannut	2nd sing.	olit kelannut	et ollut kelannut
3rd sing.		kelasi	ei kelannut	3rd sing.	oli kelannut	ei ollut kelannut
1st plur.		kelasimme	emme kelanneet	1st plur.	olimme kelanneet	emme olleet kelanneet
2nd plur.		kelasitte	ette kelanneet	2nd plur.	olitte kelanneet	ette olleet kelanneet
3rd plur.		kelasivat	eivät kelanneet	3rd plur.	olivat kelanneet	eivät olleet kelanneet
passive		kelattiin	ei kelattu	passive	oli kelattu	ei ollut kelattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelaisin	en kelaisi	1st sing.	olisin kelannut	en olisi kelannut
2nd sing.		kelaisit	et kelaisi	2nd sing.	olisit kelannut	et olisi kelannut
3rd sing.		kelaisi	ei kelaisi	3rd sing.	olisi kelannut	ei olisi kelannut
1st plur.		kelaisimme	emme kelaisi	1st plur.	olisimme kelanneet	emme olisi kelanneet
2nd plur.		kelaisitte	ette kelaisi	2nd plur.	olisitte kelanneet	ette olisi kelanneet
3rd plur.		kelaisivat	eivät kelaisi	3rd plur.	olisivat kelanneet	eivät olisi kelanneet
passive		kelattaisiin	ei kelattaisi	passive	olisi kelattu	ei olisi kelattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kelaa	älä kelaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kelatkoon	älköön kelatko	3rd sing.	olkoon kelannut	älköön olko kelannut
1st plur.		kelatkaamme	älkäämme kelatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kelatkaa	älkää kelatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kelatkoot	älkööt kelatko	3rd plur.	olkoot kelanneet	älkööt olko kelanneet
passive		kelattakoon	älköön kelattako	passive	olkoon kelattu	älköön olko kelattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kelannen	en kelanne	1st sing.	lienen kelannut	en liene kelannut
2nd sing.		kelannet	et kelanne	2nd sing.	lienet kelannut	et liene kelannut
3rd sing.		kelannee	ei kelanne	3rd sing.	lienee kelannut	ei liene kelannut
1st plur.		kelannemme	emme kelanne	1st plur.	lienemme kelanneet	emme liene kelanneet
2nd plur.		kelannette	ette kelanne	2nd plur.	lienette kelanneet	ette liene kelanneet
3rd plur.		kelannevat	eivät kelanne	3rd plur.	lienevät kelanneet	eivät liene kelanneet
passive		kelattaneen	ei kelattane	passive	lienee kelattu	ei liene kelattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kelata		present	kelaava	kelattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelatakseni kelataksemme 2nd kelataksesi kelataksenne 3rd kelatakseen kelataksensa		past	kelannut	kelattu
2nd	inessive2	kelatessa	kelattaessa	agent3	kelaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelatessani kelatessamme 2nd kelatessasi kelatessanne 3rd kelatessaan kelatessansa		negative	kelaamaton
	instructive	kelaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kelaamassa	—
	elative	kelaamasta	—
	illative	kelaamaan	—
	adessive	kelaamalla	—
	abessive	kelaamatta	—
	instructive	kelaaman	kelattaman
4th4	verbal noun	kelaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kelaamaisillani kelaamaisillamme 2nd kelaamaisillasi kelaamaisillanne 3rd kelaamaisillaan kelaamaisillansa

Derived terms

• kelaaja
• kelaaminen
• kelailla
• kelaus

 

Related terms

• kela

Further reading

• “kelata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• keltaa, ketlaa, lakeat, letkaa, takale