keskeytys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

keskeyttää +‎ -ys

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kes‧key‧tys

Noun[edit]

keskeytys

  1. interruption
  2. pause
  3. suspension
  4. abort
  5. (computing) interrupt

Declension[edit]

Inflection of keskeytys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative keskeytys keskeytykset
genitive keskeytyksen keskeytysten
keskeytyksien
partitive keskeytystä keskeytyksiä
illative keskeytykseen keskeytyksiin
singular plural
nominative keskeytys keskeytykset
accusative nom. keskeytys keskeytykset
gen. keskeytyksen
genitive keskeytyksen keskeytysten
keskeytyksien
partitive keskeytystä keskeytyksiä
inessive keskeytyksessä keskeytyksissä
elative keskeytyksestä keskeytyksistä
illative keskeytykseen keskeytyksiin
adessive keskeytyksellä keskeytyksillä
ablative keskeytykseltä keskeytyksiltä
allative keskeytykselle keskeytyksille
essive keskeytyksenä keskeytyksinä
translative keskeytykseksi keskeytyksiksi
instructive keskeytyksin
abessive keskeytyksettä keskeytyksittä
comitative keskeytyksineen