kiitellä

Finnish

Etymology

From kiittää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːtelːæˣ/, [ˈk̟iːt̪e̞lːæ(ʔ)]
• Hyphenation: kii‧tel‧lä

Verb

kiitellä

1. to thank (repeatedly); to commend

Conjugation

Inflection of kiitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiittelen	en kiittele	1st sing.	olen kiitellyt	en ole kiitellyt
2nd sing.		kiittelet	et kiittele	2nd sing.	olet kiitellyt	et ole kiitellyt
3rd sing.		kiittelee	ei kiittele	3rd sing.	on kiitellyt	ei ole kiitellyt
1st plur.		kiittelemme	emme kiittele	1st plur.	olemme kiitelleet	emme ole kiitelleet
2nd plur.		kiittelette	ette kiittele	2nd plur.	olette kiitelleet	ette ole kiitelleet
3rd plur.		kiittelevät	eivät kiittele	3rd plur.	ovat kiitelleet	eivät ole kiitelleet
passive		kiitellään	ei kiitellä	passive	on kiitelty	ei ole kiitelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiittelin	en kiitellyt	1st sing.	olin kiitellyt	en ollut kiitellyt
2nd sing.		kiittelit	et kiitellyt	2nd sing.	olit kiitellyt	et ollut kiitellyt
3rd sing.		kiitteli	ei kiitellyt	3rd sing.	oli kiitellyt	ei ollut kiitellyt
1st plur.		kiittelimme	emme kiitelleet	1st plur.	olimme kiitelleet	emme olleet kiitelleet
2nd plur.		kiittelitte	ette kiitelleet	2nd plur.	olitte kiitelleet	ette olleet kiitelleet
3rd plur.		kiittelivät	eivät kiitelleet	3rd plur.	olivat kiitelleet	eivät olleet kiitelleet
passive		kiiteltiin	ei kiitelty	passive	oli kiitelty	ei ollut kiitelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiittelisin	en kiittelisi	1st sing.	olisin kiitellyt	en olisi kiitellyt
2nd sing.		kiittelisit	et kiittelisi	2nd sing.	olisit kiitellyt	et olisi kiitellyt
3rd sing.		kiittelisi	ei kiittelisi	3rd sing.	olisi kiitellyt	ei olisi kiitellyt
1st plur.		kiittelisimme	emme kiittelisi	1st plur.	olisimme kiitelleet	emme olisi kiitelleet
2nd plur.		kiittelisitte	ette kiittelisi	2nd plur.	olisitte kiitelleet	ette olisi kiitelleet
3rd plur.		kiittelisivät	eivät kiittelisi	3rd plur.	olisivat kiitelleet	eivät olisi kiitelleet
passive		kiiteltäisiin	ei kiiteltäisi	passive	olisi kiitelty	ei olisi kiitelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiittele	älä kiittele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiitelköön	älköön kiitelkö	3rd sing.	olkoon kiitellyt	älköön olko kiitellyt
1st plur.		kiitelkäämme	älkäämme kiitelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiitelkää	älkää kiitelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiitelkööt	älkööt kiitelkö	3rd plur.	olkoot kiitelleet	älkööt olko kiitelleet
passive		kiiteltäköön	älköön kiiteltäkö	passive	olkoon kiitelty	älköön olko kiitelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiitellen	en kiitelle	1st sing.	lienen kiitellyt	en liene kiitellyt
2nd sing.		kiitellet	et kiitelle	2nd sing.	lienet kiitellyt	et liene kiitellyt
3rd sing.		kiitellee	ei kiitelle	3rd sing.	lienee kiitellyt	ei liene kiitellyt
1st plur.		kiitellemme	emme kiitelle	1st plur.	lienemme kiitelleet	emme liene kiitelleet
2nd plur.		kiitellette	ette kiitelle	2nd plur.	lienette kiitelleet	ette liene kiitelleet
3rd plur.		kiitellevät	eivät kiitelle	3rd plur.	lienevät kiitelleet	eivät liene kiitelleet
passive		kiiteltäneen	ei kiiteltäne	passive	lienee kiitelty	ei liene kiitelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiitellä		present	kiittelevä	kiiteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiitelläkseni kiitelläksemme 2nd kiitelläksesi kiitelläksenne 3rd kiitelläkseen kiitelläksensä		past	kiitellyt	kiitelty
2nd	inessive2	kiitellessä	kiiteltäessä	agent3	kiittelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiitellessäni kiitellessämme 2nd kiitellessäsi kiitellessänne 3rd kiitellessään kiitellessänsä		negative	kiittelemätön
	instructive	kiitellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiittelemässä	—
	elative	kiittelemästä	—
	illative	kiittelemään	—
	adessive	kiittelemällä	—
	abessive	kiittelemättä	—
	instructive	kiittelemän	kiiteltämän
4th4	verbal noun	kiitteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiittelemäisilläni kiittelemäisillämme 2nd kiittelemäisilläsi kiittelemäisillänne 3rd kiittelemäisillään kiittelemäisillänsä

Anagrams

• kieliltä