kirkassuttaa

Ingrian

Etymology

From kirkastua (“to become brighter”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish kirkastuttaa.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkirkɑsːutːɑː/, [ˈkirkəs̠ˌs̠utːɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkirkɑsːutːɑː/, [ˈkirɡ̊ɑʃˌʃutːɑː]
• Rhymes: -utːɑː
• Hyphenation: kir‧kas‧sut‧taa

Verb

kirkassuttaa

1. (transitive) to brighten

Conjugation

Conjugation of kirkassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirkassutan	en kirkassuta	1st singular	oon kirkassuttant, oon kirkassuttanut	en oo kirkassuttant, en oo kirkassuttanut
2nd singular	kirkassutat	et kirkassuta	2nd singular	oot kirkassuttant, oot kirkassuttanut	et oo kirkassuttant, et oo kirkassuttanut
3rd singular	kirkassuttaa	ei kirkassuta	3rd singular	ono kirkassuttant, ono kirkassuttanut	ei oo kirkassuttant, ei oo kirkassuttanut
1st plural	kirkassutamma	emmä kirkassuta	1st plural	oomma kirkassuttaneet	emmä oo kirkassuttaneet
2nd plural	kirkassutatta	että kirkassuta	2nd plural	ootta kirkassuttaneet	että oo kirkassuttaneet
3rd plural	kirkassuttaat1), kirkassuttavat2), kirkassutetaa	evät kirkassuta, ei kirkassuteta	3rd plural	ovat kirkassuttaneet	evät oo kirkassuttaneet, ei oo kirkassutettu
impersonal	kirkassutetaa	ei kirkassuteta	impersonal	ono kirkassutettu	ei oo kirkassutettu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirkassutin	en kirkassuttant, en kirkassuttanut	1st singular	olin kirkassuttant, olin kirkassuttanut	en olt kirkassuttant, en olt kirkassuttanut
2nd singular	kirkassutit	et kirkassuttant, et kirkassuttanut	2nd singular	olit kirkassuttant, olit kirkassuttanut	et olt kirkassuttant, et olt kirkassuttanut
3rd singular	kirkassutti	ei kirkassuttant, ei kirkassuttanut	3rd singular	oli kirkassuttant, oli kirkassuttanut	ei olt kirkassuttant, ei olt kirkassuttanut
1st plural	kirkassutimma	emmä kirkassuttaneet	1st plural	olimma kirkassuttaneet	emmä olleet kirkassuttaneet
2nd plural	kirkassutitta	että kirkassuttaneet	2nd plural	olitta kirkassuttaneet	että olleet kirkassuttaneet
3rd plural	kirkassuttiit1), kirkassuttivat2), kirkassutettii	evät kirkassuttaneet, ei kirkassutettu	3rd plural	olivat kirkassuttaneet	evät olleet kirkassuttaneet, ei olt kirkassutettu
impersonal	kirkassutettii	ei kirkassutettu	impersonal	oli kirkassutettu	ei olt kirkassutettu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kirkassuttaisin	en kirkassuttais	1st singular	olisin kirkassuttant, olisin kirkassuttanut	en olis kirkassuttant, en olis kirkassuttanut
2nd singular	kirkassuttaisit, kirkassuttaist1)	et kirkassuttais	2nd singular	olisit kirkassuttant, olisit kirkassuttanut	et olis kirkassuttant, et olis kirkassuttanut
3rd singular	kirkassuttais	ei kirkassuttais	3rd singular	olis kirkassuttant, olis kirkassuttanut	ei olis kirkassuttant, ei olis kirkassuttanut
1st plural	kirkassuttaisimma	emmä kirkassuttais	1st plural	olisimma kirkassuttaneet	emmä olis kirkassuttaneet
2nd plural	kirkassuttaisitta	että kirkassuttais	2nd plural	olisitta kirkassuttaneet	että olis kirkassuttaneet
3rd plural	kirkassuttaisiit1), kirkassuttaisivat2), kirkassutettais	evät kirkassuttais, ei kirkassutettais	3rd plural	olisivat kirkassuttaneet	evät olis kirkassuttaneet, ei olis kirkassutettu
impersonal	kirkassutettais	ei kirkassutettais	impersonal	olis kirkassutettu	ei olis kirkassutettu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kirkassuta	elä kirkassuta	2nd singular	oo kirkassuttant, oo kirkassuttanut	elä oo kirkassuttant, elä oo kirkassuttanut
3rd singular	kirkassuttakoo	elköö kirkassuttako	3rd singular	olkoo kirkassuttant, olkoo kirkassuttanut	elköö olko kirkassuttant, elköö olko kirkassuttanut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kirkassuttakaa	elkää kirkassuttako	2nd plural	olkaa kirkassuttaneet	elkää olko kirkassuttaneet
3rd plural	kirkassuttakoot	elkööt kirkassuttako, elköö kirkassutettako	3rd plural	olkoot kirkassuttaneet	elkööt olko kirkassuttaneet, elköö olko kirkassutettu
impersonal	kirkassutettakkoo	elköö kirkassutettako	impersonal	olkoo kirkassutettu	elköö olko kirkassutettu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kirkassuttanen	en kirkassuttane
2nd singular	kirkassuttanet	et kirkassuttane
3rd singular	kirkassuttanoo	ei kirkassuttane
1st plural	kirkassuttanemma	emmä kirkassuttane
2nd plural	kirkassuttanetta	että kirkassuttane
3rd plural	kirkassuttanoot	evät kirkassuttane, ei kirkassutettane
impersonal	kirkassutettannoo	ei kirkassutettane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kirkassuttaa	present	kirkassuttava	kirkassutettava
2nd	inessive	kirkassuttajees	past	kirkassuttant, kirkassuttanut	kirkassutettu
	instructive	kirkassuttaen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kirkassuttakaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kirkassuttamaa
	inessive	kirkassuttamaas
	elative	kirkassuttamast
	abessive	kirkassuttamata
4th	nominative	kirkassuttamiin
	partitive	kirkassuttamista, kirkassuttamist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 167