kiukku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

kiukku

  1. anger

Declension[edit]

Inflection of kiukku (Kotus type 1/valo, kk-k gradation)
nominative kiukku kiukut
genitive kiukun kiukkujen
partitive kiukkua kiukkuja
illative kiukkuun kiukkuihin
singular plural
nominative kiukku kiukut
accusative nom. kiukku kiukut
gen. kiukun
genitive kiukun kiukkujen
partitive kiukkua kiukkuja
inessive kiukussa kiukuissa
elative kiukusta kiukuista
illative kiukkuun kiukkuihin
adessive kiukulla kiukuilla
ablative kiukulta kiukuilta
allative kiukulle kiukuille
essive kiukkuna kiukkuina
translative kiukuksi kiukuiksi
instructive kiukuin
abessive kiukutta kiukuitta
comitative kiukkuineen

Anagrams[edit]