kokonaisuus

Finnish

Etymology

kokonainen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkokonɑi̯suːs/, [ˈko̞ko̞ˌnɑ̝i̯s̠uːs̠]
• Rhymes: -ɑisuːs
• Syllabification^(key): ko‧ko‧nai‧suus

Noun

kokonaisuus

1. A combination of parts or factors considered to be a whole.
   1. (more emphasis on the united parts) combination, amalgamation, ensemble, aggregate
   2. (more emphasis on the resulting whole) whole, entirety, body, totality; big picture, gestalt
   3. (in the sense of asiakokonaisuus, usually without an addition such as in its entirety) field, affair, subject, topic, area, matter, dossier, entity, part, section, subsection

Declension

Inflection of kokonaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		kokonaisuus	kokonaisuudet
genitive		kokonaisuuden	kokonaisuuksien
partitive		kokonaisuutta	kokonaisuuksia
illative		kokonaisuuteen	kokonaisuuksiin
		singular	plural
nominative		kokonaisuus	kokonaisuudet
accusative	nom.	kokonaisuus	kokonaisuudet
	gen.	kokonaisuuden
genitive		kokonaisuuden	kokonaisuuksien
partitive		kokonaisuutta	kokonaisuuksia
inessive		kokonaisuudessa	kokonaisuuksissa
elative		kokonaisuudesta	kokonaisuuksista
illative		kokonaisuuteen	kokonaisuuksiin
adessive		kokonaisuudella	kokonaisuuksilla
ablative		kokonaisuudelta	kokonaisuuksilta
allative		kokonaisuudelle	kokonaisuuksille
essive		kokonaisuutena	kokonaisuuksina
translative		kokonaisuudeksi	kokonaisuuksiksi
abessive		kokonaisuudetta	kokonaisuuksitta
instructive		—	kokonaisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kokonaisuus (type kalleus)

first-person singular possessor singular plural nominative kokonaisuuteni kokonaisuuteni accusative nom. kokonaisuuteni kokonaisuuteni gen. kokonaisuuteni genitive kokonaisuuteni kokonaisuuksieni partitive kokonaisuuttani kokonaisuuksiani inessive kokonaisuudessani kokonaisuuksissani elative kokonaisuudestani kokonaisuuksistani illative kokonaisuuteeni kokonaisuuksiini adessive kokonaisuudellani kokonaisuuksillani ablative kokonaisuudeltani kokonaisuuksiltani allative kokonaisuudelleni kokonaisuuksilleni essive kokonaisuutenani kokonaisuuksinani translative kokonaisuudekseni kokonaisuuksikseni abessive kokonaisuudettani kokonaisuuksittani instructive — — comitative — kokonaisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative kokonaisuutesi kokonaisuutesi accusative nom. kokonaisuutesi kokonaisuutesi gen. kokonaisuutesi genitive kokonaisuutesi kokonaisuuksiesi partitive kokonaisuuttasi kokonaisuuksiasi inessive kokonaisuudessasi kokonaisuuksissasi elative kokonaisuudestasi kokonaisuuksistasi illative kokonaisuuteesi kokonaisuuksiisi adessive kokonaisuudellasi kokonaisuuksillasi ablative kokonaisuudeltasi kokonaisuuksiltasi allative kokonaisuudellesi kokonaisuuksillesi essive kokonaisuutenasi kokonaisuuksinasi translative kokonaisuudeksesi kokonaisuuksiksesi abessive kokonaisuudettasi kokonaisuuksittasi instructive — — comitative — kokonaisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative kokonaisuutemme kokonaisuutemme accusative nom. kokonaisuutemme kokonaisuutemme gen. kokonaisuutemme genitive kokonaisuutemme kokonaisuuksiemme partitive kokonaisuuttamme kokonaisuuksiamme inessive kokonaisuudessamme kokonaisuuksissamme elative kokonaisuudestamme kokonaisuuksistamme illative kokonaisuuteemme kokonaisuuksiimme adessive kokonaisuudellamme kokonaisuuksillamme ablative kokonaisuudeltamme kokonaisuuksiltamme allative kokonaisuudellemme kokonaisuuksillemme essive kokonaisuutenamme kokonaisuuksinamme translative kokonaisuudeksemme kokonaisuuksiksemme abessive kokonaisuudettamme kokonaisuuksittamme instructive — — comitative — kokonaisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative kokonaisuutenne kokonaisuutenne accusative nom. kokonaisuutenne kokonaisuutenne gen. kokonaisuutenne genitive kokonaisuutenne kokonaisuuksienne partitive kokonaisuuttanne kokonaisuuksianne inessive kokonaisuudessanne kokonaisuuksissanne elative kokonaisuudestanne kokonaisuuksistanne illative kokonaisuuteenne kokonaisuuksiinne adessive kokonaisuudellanne kokonaisuuksillanne ablative kokonaisuudeltanne kokonaisuuksiltanne allative kokonaisuudellenne kokonaisuuksillenne essive kokonaisuutenanne kokonaisuuksinanne translative kokonaisuudeksenne kokonaisuuksiksenne abessive kokonaisuudettanne kokonaisuuksittanne instructive — — comitative — kokonaisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative kokonaisuutensa kokonaisuutensa accusative nom. kokonaisuutensa kokonaisuutensa gen. kokonaisuutensa genitive kokonaisuutensa kokonaisuuksiensa partitive kokonaisuuttaan kokonaisuuttansa kokonaisuuksiaan kokonaisuuksiansa inessive kokonaisuudessaan kokonaisuudessansa kokonaisuuksissaan kokonaisuuksissansa elative kokonaisuudestaan kokonaisuudestansa kokonaisuuksistaan kokonaisuuksistansa illative kokonaisuuteensa kokonaisuuksiinsa adessive kokonaisuudellaan kokonaisuudellansa kokonaisuuksillaan kokonaisuuksillansa ablative kokonaisuudeltaan kokonaisuudeltansa kokonaisuuksiltaan kokonaisuuksiltansa allative kokonaisuudelleen kokonaisuudellensa kokonaisuuksilleen kokonaisuuksillensa essive kokonaisuutenaan kokonaisuutenansa kokonaisuuksinaan kokonaisuuksinansa translative kokonaisuudekseen kokonaisuudeksensa kokonaisuuksikseen kokonaisuuksiksensa abessive kokonaisuudettaan kokonaisuudettansa kokonaisuuksittaan kokonaisuuksittansa instructive — — comitative — kokonaisuuksineen kokonaisuuksinensa

Derived terms

• kokonaisuutena
• asiakokonaisuus

Further reading

• “kokonaisuus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish] (online dictionary, continuously updated, in Finnish), Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02