kolhiintua

Finnish

Etymology

kolhia +‎ -intua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkolhiːntuɑˣ/, [ˈko̞lhiːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): kol‧hiin‧tu‧a

Verb

kolhiintua

1. (intransitive) To chip.
2. (intransitive) To bruise.

Conjugation

Inflection of kolhiintua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolhiinnun	en kolhiinnu	1st sing.	olen kolhiintunut	en ole kolhiintunut
2nd sing.		kolhiinnut	et kolhiinnu	2nd sing.	olet kolhiintunut	et ole kolhiintunut
3rd sing.		kolhiintuu	ei kolhiinnu	3rd sing.	on kolhiintunut	ei ole kolhiintunut
1st plur.		kolhiinnumme	emme kolhiinnu	1st plur.	olemme kolhiintuneet	emme ole kolhiintuneet
2nd plur.		kolhiinnutte	ette kolhiinnu	2nd plur.	olette kolhiintuneet	ette ole kolhiintuneet
3rd plur.		kolhiintuvat	eivät kolhiinnu	3rd plur.	ovat kolhiintuneet	eivät ole kolhiintuneet
passive		kolhiinnutaan	ei kolhiinnuta	passive	on kolhiinnuttu	ei ole kolhiinnuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolhiinnuin	en kolhiintunut	1st sing.	olin kolhiintunut	en ollut kolhiintunut
2nd sing.		kolhiinnuit	et kolhiintunut	2nd sing.	olit kolhiintunut	et ollut kolhiintunut
3rd sing.		kolhiintui	ei kolhiintunut	3rd sing.	oli kolhiintunut	ei ollut kolhiintunut
1st plur.		kolhiinnuimme	emme kolhiintuneet	1st plur.	olimme kolhiintuneet	emme olleet kolhiintuneet
2nd plur.		kolhiinnuitte	ette kolhiintuneet	2nd plur.	olitte kolhiintuneet	ette olleet kolhiintuneet
3rd plur.		kolhiintuivat	eivät kolhiintuneet	3rd plur.	olivat kolhiintuneet	eivät olleet kolhiintuneet
passive		kolhiinnuttiin	ei kolhiinnuttu	passive	oli kolhiinnuttu	ei ollut kolhiinnuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolhiintuisin	en kolhiintuisi	1st sing.	olisin kolhiintunut	en olisi kolhiintunut
2nd sing.		kolhiintuisit	et kolhiintuisi	2nd sing.	olisit kolhiintunut	et olisi kolhiintunut
3rd sing.		kolhiintuisi	ei kolhiintuisi	3rd sing.	olisi kolhiintunut	ei olisi kolhiintunut
1st plur.		kolhiintuisimme	emme kolhiintuisi	1st plur.	olisimme kolhiintuneet	emme olisi kolhiintuneet
2nd plur.		kolhiintuisitte	ette kolhiintuisi	2nd plur.	olisitte kolhiintuneet	ette olisi kolhiintuneet
3rd plur.		kolhiintuisivat	eivät kolhiintuisi	3rd plur.	olisivat kolhiintuneet	eivät olisi kolhiintuneet
passive		kolhiinnuttaisiin	ei kolhiinnuttaisi	passive	olisi kolhiinnuttu	ei olisi kolhiinnuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kolhiinnu	älä kolhiinnu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kolhiintukoon	älköön kolhiintuko	3rd sing.	olkoon kolhiintunut	älköön olko kolhiintunut
1st plur.		kolhiintukaamme	älkäämme kolhiintuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kolhiintukaa	älkää kolhiintuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kolhiintukoot	älkööt kolhiintuko	3rd plur.	olkoot kolhiintuneet	älkööt olko kolhiintuneet
passive		kolhiinnuttakoon	älköön kolhiinnuttako	passive	olkoon kolhiinnuttu	älköön olko kolhiinnuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kolhiintunen	en kolhiintune	1st sing.	lienen kolhiintunut	en liene kolhiintunut
2nd sing.		kolhiintunet	et kolhiintune	2nd sing.	lienet kolhiintunut	et liene kolhiintunut
3rd sing.		kolhiintunee	ei kolhiintune	3rd sing.	lienee kolhiintunut	ei liene kolhiintunut
1st plur.		kolhiintunemme	emme kolhiintune	1st plur.	lienemme kolhiintuneet	emme liene kolhiintuneet
2nd plur.		kolhiintunette	ette kolhiintune	2nd plur.	lienette kolhiintuneet	ette liene kolhiintuneet
3rd plur.		kolhiintunevat	eivät kolhiintune	3rd plur.	lienevät kolhiintuneet	eivät liene kolhiintuneet
passive		kolhiinnuttaneen	ei kolhiinnuttane	passive	lienee kolhiinnuttu	ei liene kolhiinnuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kolhiintua		present	kolhiintuva	kolhiinnuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolhiintuakseni kolhiintuaksemme 2nd kolhiintuaksesi kolhiintuaksenne 3rd kolhiintuakseen kolhiintuaksensa		past	kolhiintunut	kolhiinnuttu
2nd	inessive2	kolhiintuessa	kolhiinnuttaessa	agent4	kolhiintuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolhiintuessani kolhiintuessamme 2nd kolhiintuessasi kolhiintuessanne 3rd kolhiintuessaan kolhiintuessansa		negative	kolhiintumaton
	instructive	kolhiintuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	kolhiintumassa	—
	elative	kolhiintumasta	—
	illative	kolhiintumaan	—
	adessive	kolhiintumalla	—
	abessive	kolhiintumatta	—
	instructive	kolhiintuman	kolhiinnuttaman
4th3	verbal noun	kolhiintuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kolhiintumaisillani kolhiintumaisillamme 2nd kolhiintumaisillasi kolhiintumaisillanne 3rd kolhiintumaisillaan kolhiintumaisillansa

Synonyms

• kolhiutua

Derived terms

• kolhiintuma

 

Further reading

• “kolhiintua”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02