kolistella

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kolistaa +‎ -ella

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkolistelːɑˣ/, [ˈko̞lis̠t̪e̞lːɑ(ʔ)]
  • Hyphenation: ko‧lis‧tel‧la

Verb[edit]

kolistella

  1. (transitive) to clank or clatter repeatedly
  2. (intransitive) to make noise, to racket

Conjugation[edit]

Inflection of kolistella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolistelen en kolistele 1st sing. olen kolistellut en ole kolistellut
2nd sing. kolistelet et kolistele 2nd sing. olet kolistellut et ole kolistellut
3rd sing. kolistelee ei kolistele 3rd sing. on kolistellut ei ole kolistellut
1st plur. kolistelemme emme kolistele 1st plur. olemme kolistelleet emme ole kolistelleet
2nd plur. kolistelette ette kolistele 2nd plur. olette kolistelleet ette ole kolistelleet
3rd plur. kolistelevat eivät kolistele 3rd plur. ovat kolistelleet eivät ole kolistelleet
passive kolistellaan ei kolistella passive on kolisteltu ei ole kolisteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolistelin en kolistellut 1st sing. olin kolistellut en ollut kolistellut
2nd sing. kolistelit et kolistellut 2nd sing. olit kolistellut et ollut kolistellut
3rd sing. kolisteli ei kolistellut 3rd sing. oli kolistellut ei ollut kolistellut
1st plur. kolistelimme emme kolistelleet 1st plur. olimme kolistelleet emme olleet kolistelleet
2nd plur. kolistelitte ette kolistelleet 2nd plur. olitte kolistelleet ette olleet kolistelleet
3rd plur. kolistelivat eivät kolistelleet 3rd plur. olivat kolistelleet eivät olleet kolistelleet
passive kolisteltiin ei kolisteltu passive oli kolisteltu ei ollut kolisteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolistelisin en kolistelisi 1st sing. olisin kolistellut en olisi kolistellut
2nd sing. kolistelisit et kolistelisi 2nd sing. olisit kolistellut et olisi kolistellut
3rd sing. kolistelisi ei kolistelisi 3rd sing. olisi kolistellut ei olisi kolistellut
1st plur. kolistelisimme emme kolistelisi 1st plur. olisimme kolistelleet emme olisi kolistelleet
2nd plur. kolistelisitte ette kolistelisi 2nd plur. olisitte kolistelleet ette olisi kolistelleet
3rd plur. kolistelisivat eivät kolistelisi 3rd plur. olisivat kolistelleet eivät olisi kolistelleet
passive kolisteltaisiin ei kolisteltaisi passive olisi kolisteltu ei olisi kolisteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kolistele älä kolistele 2nd sing. ole kolistellut älä ole kolistellut
3rd sing. kolistelkoon älköön kolistelko 3rd sing. olkoon kolistellut älköön olko kolistellut
1st plur. kolistelkaamme älkäämme kolistelko 1st plur. olkaamme kolistelleet älkäämme olko kolistelleet
2nd plur. kolistelkaa älkää kolistelko 2nd plur. olkaa kolistelleet älkää olko kolistelleet
3rd plur. kolistelkoot älkööt kolistelko 3rd plur. olkoot kolistelleet älkööt olko kolistelleet
passive kolisteltakoon älköön kolisteltako passive olkoon kolisteltu älköön olko kolisteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolistellen en kolistelle 1st sing. lienen kolistellut en liene kolistellut
2nd sing. kolistellet et kolistelle 2nd sing. lienet kolistellut et liene kolistellut
3rd sing. kolistellee ei kolistelle 3rd sing. lienee kolistellut ei liene kolistellut
1st plur. kolistellemme emme kolistelle 1st plur. lienemme kolistelleet emme liene kolistelleet
2nd plur. kolistellette ette kolistelle 2nd plur. lienette kolistelleet ette liene kolistelleet
3rd plur. kolistellevat eivät kolistelle 3rd plur. lienevät kolistelleet eivät liene kolistelleet
passive kolisteltaneen ei kolisteltane passive lienee kolisteltu ei liene kolisteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kolistella present kolisteleva kolisteltava
long 1st2 kolistellakseen past kolistellut kolisteltu
2nd inessive1 kolistellessa kolisteltaessa agent1, 3 kolistelema
instructive kolistellen negative kolistelematon
3rd inessive kolistelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kolistelemasta
illative kolistelemaan
adessive kolistelemalla
abessive kolistelematta
instructive kolisteleman kolisteltaman
4th nominative kolisteleminen
partitive kolistelemista
5th2 kolistelemaisillaan