kuulustella

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Verb[edit]

kuulustella

  1. (transitive + partitive) To interrogate, question.

Conjugation[edit]

Inflection of kuulustella (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulustelen en kuulustele 1st sing. olen kuulustellut en ole kuulustellut
2nd sing. kuulustelet et kuulustele 2nd sing. olet kuulustellut et ole kuulustellut
3rd sing. kuulustelee ei kuulustele 3rd sing. on kuulustellut ei ole kuulustellut
1st plur. kuulustelemme emme kuulustele 1st plur. olemme kuulustelleet emme ole kuulustelleet
2nd plur. kuulustelette ette kuulustele 2nd plur. olette kuulustelleet ette ole kuulustelleet
3rd plur. kuulustelevat eivät kuulustele 3rd plur. ovat kuulustelleet eivät ole kuulustelleet
passive kuulustellaan ei kuulustella passive on kuulusteltu ei ole kuulusteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulustelin en kuulustellut 1st sing. olin kuulustellut en ollut kuulustellut
2nd sing. kuulustelit et kuulustellut 2nd sing. olit kuulustellut et ollut kuulustellut
3rd sing. kuulusteli ei kuulustellut 3rd sing. oli kuulustellut ei ollut kuulustellut
1st plur. kuulustelimme emme kuulustelleet 1st plur. olimme kuulustelleet emme olleet kuulustelleet
2nd plur. kuulustelitte ette kuulustelleet 2nd plur. olitte kuulustelleet ette olleet kuulustelleet
3rd plur. kuulustelivat eivät kuulustelleet 3rd plur. olivat kuulustelleet eivät olleet kuulustelleet
passive kuulusteltiin ei kuulusteltu passive oli kuulusteltu ei ollut kuulusteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulustelisin en kuulustelisi 1st sing. olisin kuulustellut en olisi kuulustellut
2nd sing. kuulustelisit et kuulustelisi 2nd sing. olisit kuulustellut et olisi kuulustellut
3rd sing. kuulustelisi ei kuulustelisi 3rd sing. olisi kuulustellut ei olisi kuulustellut
1st plur. kuulustelisimme emme kuulustelisi 1st plur. olisimme kuulustelleet emme olisi kuulustelleet
2nd plur. kuulustelisitte ette kuulustelisi 2nd plur. olisitte kuulustelleet ette olisi kuulustelleet
3rd plur. kuulustelisivat eivät kuulustelisi 3rd plur. olisivat kuulustelleet eivät olisi kuulustelleet
passive kuulusteltaisiin ei kuulusteltaisi passive olisi kuulusteltu ei olisi kuulusteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kuulustele älä kuulustele 2nd sing. ole kuulustellut älä ole kuulustellut
3rd sing. kuulustelkoon älköön kuulustelko 3rd sing. olkoon kuulustellut älköön olko kuulustellut
1st plur. kuulustelkaamme älkäämme kuulustelko 1st plur. olkaamme kuulustelleet älkäämme olko kuulustelleet
2nd plur. kuulustelkaa älkää kuulustelko 2nd plur. olkaa kuulustelleet älkää olko kuulustelleet
3rd plur. kuulustelkoot älkööt kuulustelko 3rd plur. olkoot kuulustelleet älkööt olko kuulustelleet
passive kuulusteltakoon älköön kuulusteltako passive olkoon kuulusteltu älköön olko kuulusteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuulustellen en kuulustelle 1st sing. lienen kuulustellut en liene kuulustellut
2nd sing. kuulustellet et kuulustelle 2nd sing. lienet kuulustellut et liene kuulustellut
3rd sing. kuulustellee ei kuulustelle 3rd sing. lienee kuulustellut ei liene kuulustellut
1st plur. kuulustellemme emme kuulustelle 1st plur. lienemme kuulustelleet emme liene kuulustelleet
2nd plur. kuulustellette ette kuulustelle 2nd plur. lienette kuulustelleet ette liene kuulustelleet
3rd plur. kuulustellevat eivät kuulustelle 3rd plur. lienevät kuulustelleet eivät liene kuulustelleet
passive kuulusteltaneen ei kuulusteltane passive lienee kuulusteltu ei liene kuulusteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kuulustella present kuulusteleva kuulusteltava
long 1st2 kuulustellakseen past kuulustellut kuulusteltu
2nd inessive1 kuulustellessa kuulusteltaessa agent1, 3 kuulustelema
instructive kuulustellen negative kuulustelematon
3rd inessive kuulustelemassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kuulustelemasta
illative kuulustelemaan
adessive kuulustelemalla
abessive kuulustelematta
instructive kuulusteleman kuulusteltaman
4th nominative kuulusteleminen
partitive kuulustelemista
5th2 kuulustelemaisillaan

Derived terms[edit]