kynä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:
Wikipedia fi

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *künä, from Proto-Finno-Permic *küńä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkynæ/, [ˈkynæ]
  • Hyphenation: ky‧nä

Noun[edit]

kynä

  1. pencil
    Synonym: lyijykynä
  2. pen
    Synonyms: kuulakärkikynä, mustekynä
  3. quill, hollow shaft (lower shaft of a feather)

Declension[edit]

Inflection of kynä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kynä kynät
genitive kynän kynien
partitive kynää kyniä
illative kynään kyniin
singular plural
nominative kynä kynät
accusative nom. kynä kynät
gen. kynän
genitive kynän kynien
kynäinrare
partitive kynää kyniä
inessive kynässä kynissä
elative kynästä kynistä
illative kynään kyniin
adessive kynällä kynillä
ablative kynältä kyniltä
allative kynälle kynille
essive kynänä kyninä
translative kynäksi kyniksi
instructive kynin
abessive kynättä kynittä
comitative kynineen

Derived terms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]