liirtää

Finnish

Etymology 1

Alteration of liirata with the suffix replaced (-ata > -tää), possibly with influence from liitää.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈliːrtæːˣ/, [ˈliːrt̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -iːrtæː
• Syllabification^(key): liir‧tää

Verb

liirtää

1. (intransitive) to skid

Conjugation

Inflection of liirtää (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liirrän	en liirrä	1st sing.	olen liirtänyt	en ole liirtänyt
2nd sing.		liirrät	et liirrä	2nd sing.	olet liirtänyt	et ole liirtänyt
3rd sing.		liirtää	ei liirrä	3rd sing.	on liirtänyt	ei ole liirtänyt
1st plur.		liirrämme	emme liirrä	1st plur.	olemme liirtäneet	emme ole liirtäneet
2nd plur.		liirrätte	ette liirrä	2nd plur.	olette liirtäneet	ette ole liirtäneet
3rd plur.		liirtävät	eivät liirrä	3rd plur.	ovat liirtäneet	eivät ole liirtäneet
passive		liirretään	ei liirretä	passive	on liirretty	ei ole liirretty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liirsin	en liirtänyt	1st sing.	olin liirtänyt	en ollut liirtänyt
2nd sing.		liirsit	et liirtänyt	2nd sing.	olit liirtänyt	et ollut liirtänyt
3rd sing.		liirsi	ei liirtänyt	3rd sing.	oli liirtänyt	ei ollut liirtänyt
1st plur.		liirsimme	emme liirtäneet	1st plur.	olimme liirtäneet	emme olleet liirtäneet
2nd plur.		liirsitte	ette liirtäneet	2nd plur.	olitte liirtäneet	ette olleet liirtäneet
3rd plur.		liirsivät	eivät liirtäneet	3rd plur.	olivat liirtäneet	eivät olleet liirtäneet
passive		liirrettiin	ei liirretty	passive	oli liirretty	ei ollut liirretty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liirtäisin	en liirtäisi	1st sing.	olisin liirtänyt	en olisi liirtänyt
2nd sing.		liirtäisit	et liirtäisi	2nd sing.	olisit liirtänyt	et olisi liirtänyt
3rd sing.		liirtäisi	ei liirtäisi	3rd sing.	olisi liirtänyt	ei olisi liirtänyt
1st plur.		liirtäisimme	emme liirtäisi	1st plur.	olisimme liirtäneet	emme olisi liirtäneet
2nd plur.		liirtäisitte	ette liirtäisi	2nd plur.	olisitte liirtäneet	ette olisi liirtäneet
3rd plur.		liirtäisivät	eivät liirtäisi	3rd plur.	olisivat liirtäneet	eivät olisi liirtäneet
passive		liirrettäisiin	ei liirrettäisi	passive	olisi liirretty	ei olisi liirretty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		liirrä	älä liirrä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		liirtäköön	älköön liirtäkö	3rd sing.	olkoon liirtänyt	älköön olko liirtänyt
1st plur.		liirtäkäämme	älkäämme liirtäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		liirtäkää	älkää liirtäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		liirtäkööt	älkööt liirtäkö	3rd plur.	olkoot liirtäneet	älkööt olko liirtäneet
passive		liirrettäköön	älköön liirrettäkö	passive	olkoon liirretty	älköön olko liirretty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		liirtänen	en liirtäne	1st sing.	lienen liirtänyt	en liene liirtänyt
2nd sing.		liirtänet	et liirtäne	2nd sing.	lienet liirtänyt	et liene liirtänyt
3rd sing.		liirtänee	ei liirtäne	3rd sing.	lienee liirtänyt	ei liene liirtänyt
1st plur.		liirtänemme	emme liirtäne	1st plur.	lienemme liirtäneet	emme liene liirtäneet
2nd plur.		liirtänette	ette liirtäne	2nd plur.	lienette liirtäneet	ette liene liirtäneet
3rd plur.		liirtänevät	eivät liirtäne	3rd plur.	lienevät liirtäneet	eivät liene liirtäneet
passive		liirrettäneen	ei liirrettäne	passive	lienee liirretty	ei liene liirretty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		liirtää		present	liirtävä	liirrettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liirtääkseni liirtääksemme 2nd liirtääksesi liirtääksenne 3rd liirtääkseen liirtääksensä		past	liirtänyt	liirretty
2nd	inessive2	liirtäessä	liirrettäessä	agent4	liirtämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st liirtäessäni liirtäessämme 2nd liirtäessäsi liirtäessänne 3rd liirtäessään liirtäessänsä		negative	liirtämätön
	instructive	liirtäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form liirtää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	liirtämässä	—
	elative	liirtämästä	—
	illative	liirtämään	—
	adessive	liirtämällä	—
	abessive	liirtämättä	—
	instructive	liirtämän	liirrettämän
4th3	verbal noun	liirtäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st liirtämäisilläni liirtämäisillämme 2nd liirtämäisilläsi liirtämäisillänne 3rd liirtämäisillään liirtämäisillänsä

Derived terms

• liirto

Further reading

• “liirtää”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈliːrtæː/, [ˈliːrt̪æː]
• Rhymes: -iːrtæː
• Syllabification^(key): liir‧tää

Verb

liirtää

1. third-person singular present indicative of liirtää