lintu

Finnish

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *lunta or *linta, a cognate of Estonian lind, Ter Sami lonnˈt, Mansi and Hungarian lúd.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlintu/, [ˈlin̪t̪u]

Noun

lintu

1. bird
2. poultry (meat of domesticated fowl used for nutrition)

Declension

Inflection of lintu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)
nominative		lintu	linnut
genitive		linnun	lintujen
partitive		lintua	lintuja
illative		lintuun	lintuihin
		singular	plural
nominative		lintu	linnut
accusative	nom.	lintu	linnut
	gen.	linnun
genitive		linnun	lintujen
partitive		lintua	lintuja
inessive		linnussa	linnuissa
elative		linnusta	linnuista
illative		lintuun	lintuihin
adessive		linnulla	linnuilla
ablative		linnulta	linnuilta
allative		linnulle	linnuille
essive		lintuna	lintuina
translative		linnuksi	linnuiksi
abessive		linnutta	linnuitta
instructive		—	linnuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of lintu (Kotus type 1*J/valo, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative lintuni lintuni accusative nom. lintuni lintuni gen. lintuni genitive lintuni lintujeni partitive lintuani lintujani inessive linnussani linnuissani elative linnustani linnuistani illative lintuuni lintuihini adessive linnullani linnuillani ablative linnultani linnuiltani allative linnulleni linnuilleni essive lintunani lintuinani translative linnukseni linnuikseni abessive linnuttani linnuittani instructive — — comitative — lintuineni second-person singular possessor singular plural nominative lintusi lintusi accusative nom. lintusi lintusi gen. lintusi genitive lintusi lintujesi partitive lintuasi lintujasi inessive linnussasi linnuissasi elative linnustasi linnuistasi illative lintuusi lintuihisi adessive linnullasi linnuillasi ablative linnultasi linnuiltasi allative linnullesi linnuillesi essive lintunasi lintuinasi translative linnuksesi linnuiksesi abessive linnuttasi linnuittasi instructive — — comitative — lintuinesi first-person plural possessor singular plural nominative lintumme lintumme accusative nom. lintumme lintumme gen. lintumme genitive lintumme lintujemme partitive lintuamme lintujamme inessive linnussamme linnuissamme elative linnustamme linnuistamme illative lintuumme lintuihimme adessive linnullamme linnuillamme ablative linnultamme linnuiltamme allative linnullemme linnuillemme essive lintunamme lintuinamme translative linnuksemme linnuiksemme abessive linnuttamme linnuittamme instructive — — comitative — lintuinemme second-person plural possessor singular plural nominative lintunne lintunne accusative nom. lintunne lintunne gen. lintunne genitive lintunne lintujenne partitive lintuanne lintujanne inessive linnussanne linnuissanne elative linnustanne linnuistanne illative lintuunne lintuihinne adessive linnullanne linnuillanne ablative linnultanne linnuiltanne allative linnullenne linnuillenne essive lintunanne lintuinanne translative linnuksenne linnuiksenne abessive linnuttanne linnuittanne instructive — — comitative — lintuinenne third-person possessor singular plural nominative lintunsa lintunsa accusative nom. lintunsa lintunsa gen. lintunsa genitive lintunsa lintujensa partitive lintuaan lintuansa lintujaan lintujansa inessive linnussaan linnussansa linnuissaan linnuissansa elative linnustaan linnustansa linnuistaan linnuistansa illative lintuunsa lintuihinsa adessive linnullaan linnullansa linnuillaan linnuillansa ablative linnultaan linnultansa linnuiltaan linnuiltansa allative linnulleen linnullensa linnuilleen linnuillensa essive lintunaan lintunansa lintuinaan lintuinansa translative linnukseen linnuksensa linnuikseen linnuiksensa abessive linnuttaan linnuttansa linnuittaan linnuittansa instructive — — comitative — lintuineen lintuinensa

Synonyms

• (poultry): linnunliha

Derived terms

• lintujen tarkkailu
• pahan ilman lintu = bird of ill omen (literally: "bird of bad weather")

Compounds

compounds

• feeniks-lintu
• haaskalintu
• harjalintu
• houkutuslintu
• häkkilintu
• härkälintu
• iibislintu
• ilolintu
• kanalintu
• kanarialintu
• kanarianlintu
• kehrääjälintu
• kiertolintu
• kololintu
• kutojalintu
• käpylintu
• laululintu
• leppälintu
• linnunherne
• linnunhöyhen
• linnunkaali
• linnunlaulu
• linnunliha

• linnunmaito
• linnunmetsästys
• linnunmuna
• linnunnokka
• linnunpelätin
• linnunpelätti
• linnunpesä
• linnunpoika
• linnunpönttö
• linnunrata
• linnunruoho
• linnunsiemen
• linnunsilmä
• linnunsulka
• linnuntie
• lintuasema
• lintubongaus
• lintuemo
• lintuharrastaja
• lintuhäkki
• lintuhämähäkki
• lintuinfluenssa
• lintujärvi

• lintukanta
• lintukoira
• lintukosteikko
• lintukoto
• lintukuolema
• lintulahti
• lintulaji
• lintulammikko
• lintulauta
• lintuluoto
• lintupaisti
• lintuparvi
• lintuperspektiivi
• linturetki
• linturuoka
• lintutiede
• lintutieteilijä
• lintutorni
• lintuvuori
• liskolintu
• lokkilintu
• maakuntalintu
• merilintu

• metsälintu
• mustalintu
• muuttolintu
• myrskylintu
• pahanilmanlintu
• paikkalintu
• pajulintu
• petolintu
• pikkulintu
• riistalintu
• ruislintu
• sielulintu
• sihteerilintu
• sorsalintu
• uunilintu
• vaakalintu
• vaelluslintu
• varislintu
• varpuslinnut
• varpuslintu
• vesilintu
• yhdyskuntalintu
• yölintu

Anagrams

• tulin

---

Karelian

Alternative forms

• lindu

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *lunta or *linta, a cognate of Estonian lind and Hungarian lúd.

Noun

lintu (genitive [please provide], partitive [please provide])

1. bird

---

Votic

Etymology

From , from Proto-Finno-Ugric *lunta or *linta, a cognate of Estonian lind and Hungarian lúd.

Noun

lintu

1. bird

Declension

Declension of lintu
	singular	plural
nominative	—	—
genitive	—	—
partitive	—	—
illative	—	—
inessive	—	—
elative	—	—
allative	—	—
adessive	—	—
ablative	—	—
translative	—	—
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn