maaeläin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

maa +‎ eläin

Noun[edit]

maaeläin

  1. (zoology) A terrestrial animal.

Declension[edit]

Inflection of maaeläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative maaeläin maaeläimet
genitive maaeläimen maaeläimien
maaeläinten
partitive maaeläintä maaeläimiä
illative maaeläimeen maaeläimiin
singular plural
nominative maaeläin maaeläimet
accusative nom. maaeläin maaeläimet
gen. maaeläimen
genitive maaeläimen maaeläimien
maaeläinten
partitive maaeläintä maaeläimiä
inessive maaeläimessä maaeläimissä
elative maaeläimestä maaeläimistä
illative maaeläimeen maaeläimiin
adessive maaeläimellä maaeläimillä
ablative maaeläimeltä maaeläimiltä
allative maaeläimelle maaeläimille
essive maaeläimenä maaeläiminä
translative maaeläimeksi maaeläimiksi
instructive maaeläimin
abessive maaeläimettä maaeläimittä
comitative maaeläimineen