mielenvikainen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

mielen +‎ vika +‎ -inen

Adjective[edit]

mielenvikainen ‎(comparative mielenvikaisempi, superlative mielenvikaisin)

  1. insane

Declension[edit]

Inflection of mielenvikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mielenvikainen mielenvikaiset
genitive mielenvikaisen mielenvikaisten
mielenvikaisien
partitive mielenvikaista mielenvikaisia
illative mielenvikaiseen mielenvikaisiin
singular plural
nominative mielenvikainen mielenvikaiset
accusative nom. mielenvikainen mielenvikaiset
gen. mielenvikaisen
genitive mielenvikaisen mielenvikaisten
mielenvikaisien
partitive mielenvikaista mielenvikaisia
inessive mielenvikaisessa mielenvikaisissa
elative mielenvikaisesta mielenvikaisista
illative mielenvikaiseen mielenvikaisiin
adessive mielenvikaisella mielenvikaisilla
ablative mielenvikaiselta mielenvikaisilta
allative mielenvikaiselle mielenvikaisille
essive mielenvikaisena mielenvikaisina
translative mielenvikaiseksi mielenvikaisiksi
instructive mielenvikaisin
abessive mielenvikaisetta mielenvikaisitta
comitative mielenvikaisine

Derived terms[edit]