mitata

Finnish

Etymology

mit- +‎ -ata

Pronunciation

• Hyphenation: mi‧ta‧ta
• Rhymes: -ɑtɑ
• IPA^(key): /ˈmitɑtɑˣ/, [ˈmit̪ɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]

Verb

mitata

1. (transitive) To measure (off/out), gauge.

   ~ + ablative + kuume = to take sb's temperature (in order to check if s/he is running a fever).

Conjugation

Inflection of mitata (Kotus type 73*C/salata, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittaan	en mittaa	1st sing.	olen mitannut	en ole mitannut
2nd sing.		mittaat	et mittaa	2nd sing.	olet mitannut	et ole mitannut
3rd sing.		mittaa	ei mittaa	3rd sing.	on mitannut	ei ole mitannut
1st plur.		mittaamme	emme mittaa	1st plur.	olemme mitanneet	emme ole mitanneet
2nd plur.		mittaatte	ette mittaa	2nd plur.	olette mitanneet	ette ole mitanneet
3rd plur.		mittaavat	eivät mittaa	3rd plur.	ovat mitanneet	eivät ole mitanneet
passive		mitataan	ei mitata	passive	on mitattu	ei ole mitattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittasin	en mitannut	1st sing.	olin mitannut	en ollut mitannut
2nd sing.		mittasit	et mitannut	2nd sing.	olit mitannut	et ollut mitannut
3rd sing.		mittasi	ei mitannut	3rd sing.	oli mitannut	ei ollut mitannut
1st plur.		mittasimme	emme mitanneet	1st plur.	olimme mitanneet	emme olleet mitanneet
2nd plur.		mittasitte	ette mitanneet	2nd plur.	olitte mitanneet	ette olleet mitanneet
3rd plur.		mittasivat	eivät mitanneet	3rd plur.	olivat mitanneet	eivät olleet mitanneet
passive		mitattiin	ei mitattu	passive	oli mitattu	ei ollut mitattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mittaisin	en mittaisi	1st sing.	olisin mitannut	en olisi mitannut
2nd sing.		mittaisit	et mittaisi	2nd sing.	olisit mitannut	et olisi mitannut
3rd sing.		mittaisi	ei mittaisi	3rd sing.	olisi mitannut	ei olisi mitannut
1st plur.		mittaisimme	emme mittaisi	1st plur.	olisimme mitanneet	emme olisi mitanneet
2nd plur.		mittaisitte	ette mittaisi	2nd plur.	olisitte mitanneet	ette olisi mitanneet
3rd plur.		mittaisivat	eivät mittaisi	3rd plur.	olisivat mitanneet	eivät olisi mitanneet
passive		mitattaisiin	ei mitattaisi	passive	olisi mitattu	ei olisi mitattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		mittaa	älä mittaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mitatkoon	älköön mitatko	3rd sing.	olkoon mitannut	älköön olko mitannut
1st plur.		mitatkaamme	älkäämme mitatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		mitatkaa	älkää mitatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mitatkoot	älkööt mitatko	3rd plur.	olkoot mitanneet	älkööt olko mitanneet
passive		mitattakoon	älköön mitattako	passive	olkoon mitattu	älköön olko mitattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mitannen	en mitanne	1st sing.	lienen mitannut	en liene mitannut
2nd sing.		mitannet	et mitanne	2nd sing.	lienet mitannut	et liene mitannut
3rd sing.		mitannee	ei mitanne	3rd sing.	lienee mitannut	ei liene mitannut
1st plur.		mitannemme	emme mitanne	1st plur.	lienemme mitanneet	emme liene mitanneet
2nd plur.		mitannette	ette mitanne	2nd plur.	lienette mitanneet	ette liene mitanneet
3rd plur.		mitannevat	eivät mitanne	3rd plur.	lienevät mitanneet	eivät liene mitanneet
passive		mitattaneen	ei mitattane	passive	lienee mitattu	ei liene mitattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mitata		present	mittaava	mitattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mitatakseni mitataksemme 2nd mitataksesi mitataksenne 3rd mitatakseen mitataksensa		past	mitannut	mitattu
2nd	inessive2	mitatessa	mitattaessa	agent4	mittaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mitatessani mitatessamme 2nd mitatessasi mitatessanne 3rd mitatessaan mitatessansa		negative	mittaamaton
	instructive	mitaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	mittaamassa	—
	elative	mittaamasta	—
	illative	mittaamaan	—
	adessive	mittaamalla	—
	abessive	mittaamatta	—
	instructive	mittaaman	mitattaman
4th3	verbal noun	mittaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mittaamaisillani mittaamaisillamme 2nd mittaamaisillasi mittaamaisillanne 3rd mittaamaisillaan mittaamaisillansa

Derived terms

• adjectives: mittaamaton
• nouns: mittaus
• verbs: frequentative mitellä, mittailla; factitive mittauttaa

Anagrams

• Mattia, maitat, maitta, matita, mittaa, tatami

---

Ingrian

Verb

mitata

1. measure