motivoitua

Finnish

Etymology

From motivoida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmotiʋoi̯tuɑˣ/, [ˈmo̞t̪iˌʋo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): mo‧ti‧voi‧tu‧a

Verb

motivoitua

1. (intransitive) To be(come) motivated.

Conjugation

Inflection of motivoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		motivoidun	en motivoidu	1st sing.	olen motivoitunut	en ole motivoitunut
2nd sing.		motivoidut	et motivoidu	2nd sing.	olet motivoitunut	et ole motivoitunut
3rd sing.		motivoituu	ei motivoidu	3rd sing.	on motivoitunut	ei ole motivoitunut
1st plur.		motivoidumme	emme motivoidu	1st plur.	olemme motivoituneet	emme ole motivoituneet
2nd plur.		motivoidutte	ette motivoidu	2nd plur.	olette motivoituneet	ette ole motivoituneet
3rd plur.		motivoituvat	eivät motivoidu	3rd plur.	ovat motivoituneet	eivät ole motivoituneet
passive		motivoidutaan	ei motivoiduta	passive	on motivoiduttu	ei ole motivoiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		motivoiduin	en motivoitunut	1st sing.	olin motivoitunut	en ollut motivoitunut
2nd sing.		motivoiduit	et motivoitunut	2nd sing.	olit motivoitunut	et ollut motivoitunut
3rd sing.		motivoitui	ei motivoitunut	3rd sing.	oli motivoitunut	ei ollut motivoitunut
1st plur.		motivoiduimme	emme motivoituneet	1st plur.	olimme motivoituneet	emme olleet motivoituneet
2nd plur.		motivoiduitte	ette motivoituneet	2nd plur.	olitte motivoituneet	ette olleet motivoituneet
3rd plur.		motivoituivat	eivät motivoituneet	3rd plur.	olivat motivoituneet	eivät olleet motivoituneet
passive		motivoiduttiin	ei motivoiduttu	passive	oli motivoiduttu	ei ollut motivoiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		motivoituisin	en motivoituisi	1st sing.	olisin motivoitunut	en olisi motivoitunut
2nd sing.		motivoituisit	et motivoituisi	2nd sing.	olisit motivoitunut	et olisi motivoitunut
3rd sing.		motivoituisi	ei motivoituisi	3rd sing.	olisi motivoitunut	ei olisi motivoitunut
1st plur.		motivoituisimme	emme motivoituisi	1st plur.	olisimme motivoituneet	emme olisi motivoituneet
2nd plur.		motivoituisitte	ette motivoituisi	2nd plur.	olisitte motivoituneet	ette olisi motivoituneet
3rd plur.		motivoituisivat	eivät motivoituisi	3rd plur.	olisivat motivoituneet	eivät olisi motivoituneet
passive		motivoiduttaisiin	ei motivoiduttaisi	passive	olisi motivoiduttu	ei olisi motivoiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		motivoidu	älä motivoidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		motivoitukoon	älköön motivoituko	3rd sing.	olkoon motivoitunut	älköön olko motivoitunut
1st plur.		motivoitukaamme	älkäämme motivoituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		motivoitukaa	älkää motivoituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		motivoitukoot	älkööt motivoituko	3rd plur.	olkoot motivoituneet	älkööt olko motivoituneet
passive		motivoiduttakoon	älköön motivoiduttako	passive	olkoon motivoiduttu	älköön olko motivoiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		motivoitunen	en motivoitune	1st sing.	lienen motivoitunut	en liene motivoitunut
2nd sing.		motivoitunet	et motivoitune	2nd sing.	lienet motivoitunut	et liene motivoitunut
3rd sing.		motivoitunee	ei motivoitune	3rd sing.	lienee motivoitunut	ei liene motivoitunut
1st plur.		motivoitunemme	emme motivoitune	1st plur.	lienemme motivoituneet	emme liene motivoituneet
2nd plur.		motivoitunette	ette motivoitune	2nd plur.	lienette motivoituneet	ette liene motivoituneet
3rd plur.		motivoitunevat	eivät motivoitune	3rd plur.	lienevät motivoituneet	eivät liene motivoituneet
passive		motivoiduttaneen	ei motivoiduttane	passive	lienee motivoiduttu	ei liene motivoiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		motivoitua		present	motivoituva	motivoiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st motivoituakseni motivoituaksemme 2nd motivoituaksesi motivoituaksenne 3rd motivoituakseen motivoituaksensa		past	motivoitunut	motivoiduttu
2nd	inessive2	motivoituessa	motivoiduttaessa	agent3	motivoituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st motivoituessani motivoituessamme 2nd motivoituessasi motivoituessanne 3rd motivoituessaan motivoituessansa		negative	motivoitumaton
	instructive	motivoituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	motivoitumassa	—
	elative	motivoitumasta	—
	illative	motivoitumaan	—
	adessive	motivoitumalla	—
	abessive	motivoitumatta	—
	instructive	motivoituman	motivoiduttaman
4th4	verbal noun	motivoituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st motivoitumaisillani motivoitumaisillamme 2nd motivoitumaisillasi motivoitumaisillanne 3rd motivoitumaisillaan motivoitumaisillansa

Derived terms

• motivoituminen

 

Further reading

• “motivoitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03