olematon

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

olematon ‎(comparative olemattomampi, superlative olemattomin)

  1. nonexistent
  2. negligible

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Verb[edit]

olematon

  1. Negative participle of olla.

Declension[edit]

Inflection of olematon (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative olematon olemattomat
genitive olemattoman olemattomien
partitive olematonta olemattomia
illative olemattomaan olemattomiin
singular plural
nominative olematon olemattomat
accusative nom. olematon olemattomat
gen. olemattoman
genitive olemattoman olemattomien
olematontenrare
partitive olematonta olemattomia
inessive olemattomassa olemattomissa
elative olemattomasta olemattomista
illative olemattomaan olemattomiin
adessive olemattomalla olemattomilla
ablative olemattomalta olemattomilta
allative olemattomalle olemattomille
essive olemattomana olemattomina
translative olemattomaksi olemattomiksi
instructive olemattomin
abessive olemattomatta olemattomitta
comitative olemattomine